Basic HTML Version
4 Fysi 2/2012
AINO SAINIO
K
elan hallinnoima julkinen sairausvakuutus on jäl-
leen leikkauslistalla. Hallituksen säästötalkois-
sa Sosiaali- ja terveysministeriö on kohdentanut
leikkauskohteekseen sairausvakuutuksen. Vaarassa on
erityisesti lääkärin määräämä tutkimus ja hoito, johon
kuuluvat fysioterapia sekä laboratorio- ja kuvantamistut-
kimukset. Leikkauksen määräksi on kaavailtu 20 miljoo-
naa euroa, mikä on raju leikkaus siksi, että korvaustaso
on jo nyt alhainen. Tyhjästä on paha nyhjäistä ilman et-
tä aiheutetaan suurta vahinkoa.
Kelan julkinen sairaanhoitovakuutus on ainoa vakuu-
tusturva, jonka avulla yli 65 –vuotiaat eläkeläiset voivat
varmistaa arjessa pärjäämistään. Sama koskee kaiken-
ikäisiä kremppaa potevia: myöskään heille ei myönnetä
yksityisvakuutusta, tai merkittävä osa sairauksista raja-
taan korvauksen ulkopuolelle.
Fysioterapia on merkittävässä roolissa
työurien pidentämisessä
Hallitus on eläkelinjauksissaan päättänyt, että työuria
halutaan pidentää ja eläkkeelle siirtymistä myöhentää.
Tämä edellyttää hallituksen mukaan panostamista työ-
kyvyn ylläpitämiseen ja ennaltaehkäisevään kuntoutuk-
seen. Tämän ajatellaan toteutuvan työterveyshuollon
avulla.
Todellisuudessa erittäin harvat työssä käyvät suoma-
laiset saavat työnantajan maksamana fysioterapiaa osana
työterveyshuoltoa. Näin ollen julkinen sairausvakuutus
on ainoa vakuutusturva myös työntekijöille. Käytännös-
sä esim. selkäongelmista kärsivät työntekijät hakevat lää-
kärin lähetteen, mutta maksavat työkyvyn ylläpitämiseen
tarvitsemansa fysioterapian itse. Kelan sairaanhoitova-
kuutuksesta saatava korvaus on siten merkittävässä ase-
massa työurien pidentämisessä, vaikka korvauksen taso
on hyvin vaatimaton.
Kelan tuoreen tilaston mukaan fysioterapian saira-
usvakuutuskorvausta oli saanut vuonna 2011 runsaat
200.000 ihmistä ja toimenpiteiden määrä oli ollut yli 2
miljoonaa. Kelan maksama korvaus oli yhteensä vajaat
17 miljoonaa euroa ja korvaustaso keskimäärin vain noin
23% todellisista kustannuksista. Työntekijöiden oma ra-
hallinen panos on siten hyvin merkittävä.
Fysioterapian sairausvakuutuskorvauksia pitää
parantaa
Sairausvakuutuksen korvausten taso on pienentynyt kuin
pyy maailmanlopun edellä. Tämä johtuu siitä, että korva-
usten perusteena olevaa fysioterapian taksaa ei ole koro-
tettu yli 20 vuoteen. Korvaustaso on enää noin neljäsosa
asiakkaan maksamista maksuista, joten taksaa pitää pikai-
sesti korottaa. Taksankorotuksen stopparina ei ole Kela,
joka on toistuvasti esittänyt taksoihin korotuksia samoin
kuin alan järjestötkin. Tulppana korotusten toteuttamises-
sa ovat olleet poliittiset linjaukset, joiden mukaan asiak-
kaiden omavastuita on haluttu kasvattaa.
Kuka tarvitsee fysioterapiaa?
Uskallan väittää, että jokainen meistä tarvitsee jossakin
elämänsä vaiheessa fysioterapeutin apua tuki- ja liikun-
taelinongelmiensa hoitamiseen. Välillä on niskat jumissa,
sadoilla tuhansilla on selkäongelmia, polvet ja lonkka reis-
tailevat ja murtuneiden raajojen kipsauksen jälkeinen fy-
sioterapia nopeuttaa paranemista ja estää pysyvien jäykis-
tymien syntyä. Vaikka vanhuus ei ole sairaus, ikääntyneet
hyötyvät todella paljon fysioterapeutin hoidosta ja ohjeis-
ta toimintakyvyn säilyttämiseksi. Keskosvauvankin kehi-
tyksessä on fysioterapialla suuri merkitys.
Kelan sairaanhoitovakuutus –
eläkeläisten ja pienituloisten ainoa vakuutusturva
Kelan sairaanhoitovakuutus on kunnille ilmainen tapa hoi-
taa kuntalaistensa terveyttä ja työkykyä. Kunnat eivät mak-
sa sairausvakuutusmaksua, vaan sen rahoittavat kaikki ve-
ronmaksajat yhdessä valtion kanssa.
Fysioterapiayrityksissä on noin 6 miljoonaa asiakaskäyn-
tiä vuodessa. Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset
FYSI ry:n jäsenyritystutkimuksen mukaan itse hoitonsa
maksavien asiakkaiden osuus on noin 44 %. Suurimmalla
osalla heistä on lääkärin lähete, joten asiakkaat saavat Ke-
lasta sairausvakuutuskorvausta.
Ajankohtaista
Asiakaskäyntien jakauma asiakasryhmittäin / yksilökäynnit