Page 44 - 02-2012

44 Fysi 2/2012

Väitös

Kun kouluterveydessä säästettiin,

laitoshoidon tarve lisääntyi

TtM

Tarja Paakkosen

väitöstutkimus osoit-

taa, että alaikäisten las-

ten ja nuorten tarve

psykiatriseen laitoshoi-

toon lisääntyi samanai-

kaisesti, kun kouluter-

veydenhuollosta sekä

perhe- ja kasvatusneu-

volatoiminnasta säästet-

tiin1990-luvulla.

Paakkonen tarkaste-

li alaikäisten vaikeahoi-

toisuuden kehittymistä sekä mielenterveyspalveluja

vuosina 1994–2008. Jakson aikana lasten ja nuorten

psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoito oli kolmi-

kertaistunut ja osastohoito lisääntynyt puolitoistaker-

taisesti.

Kouluterveydenhuoltoon sekä perhe- ja kasvatus-

neuvolakäynteihin käytettiin lasta kohden vähemmän

rahaa kuin alaikäisten psykiatriseen erikoissairaanhoi-

toon. Vaikeahoitoisen alaikäisen psykiatrisen erikoissai-

raanhoidon kustannukset vaihtelivat 39 000 eurosta 1,7

miljoonaan euroon.

Tutkimus osoittaa, ettei psykiatrisen hoidon palve-

lujärjestelmällä ole ollut keinoja vastata oikea-aikaisesti

vaikeahoitoisten lasten ja nuorten tarpeisiin. Lastensuo-

jelun tukitoimet ovat olleet riittämättömiä eikä ikätasoi-

nen koulunkäynti ole toteutunut. Hoitointerventiot ovat

olleet siirtymisiä hoidosta toiseen.

Paakkosenmukaanvarhaisen tunnistamisen jahoidon

peruspalveluita tulisi lisätä. Kuntien tulisi lisätä edullisia

lapsiperheiden peruspalveluja kuten kotipalveluja, kasva-

tus- ja perheneuvolapalveluja sekä kouluterveydenhoitoa.

Paakkonen suosittaa, että lasten ja nuorten mielenter-

veyttä tukevan poliittishallinnollisen ohjauksen tulisi

perustua nykyistä vahvempaan normi- ja resurssiohja-

ukseen ja sen toteutumista tulisi myös valvoa. Valtion-

osuuksia tulisi ohjata ehkäisevään mielenterveystyöhön

ja peruspalveluihin.

TtM Tarja Paakkosen terveyshallintotieteen väitös-

kirja ”Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestel-

mä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta” tarkastettiin Itä-

Suomen yliopistossa 23.3.2012.

Pinta-EMG ja liikemittaukset

Parkinsonin liikeoireiden arvioinnissa

FM

Saara Rissanen

kehitti väitöstyössään

pinta-elektromyografi-

aan (pinta-EMG) ja lii-

kemittauksiin perustu-

via analyysimenetelmiä

Parkinsonin taudin lii-

keoireiden arviointiin.

Menetelmiä testattiin

Parkinson-potilailta ja

terveiltä henkilöiltä mi-

tatulla pinta-EMG- ja

liikedatalla. Potilaat oli-

vat taudin etenemisen ja hoidon suhteen eri vaiheissa.

Tulokset osoittivat, että mittauksia ja analyysimene-

telmiä käyttäen pystyttiin erottamaan 72-80 prosenttia

Parkinson-potilaista terveistä kontrollihenkilöistä. Lää-

kityksen ja DBS-hoidon (aivojen syvien osien sähkösti-

mulaatio) vaikutus havaittiin muutoksena EMG- ja lii-

kesignaalien piirteissä.

Väitöskirjassa käytettiin pinta-EMG:tä sekä kiihty-

vyysmittauksia Parkinson-potilaiden ja terveiden kont-

rollihenkilöiden tutkimiseen erilaisten liikesuoritusten

aikana. Tutkimukseen osallistui 62 potilasta ja 72 kont-

rollihenkilöä kolmesta eri maasta.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus,

jonka pääoireita ovat liikehäiriöt: vapina, liikkeiden hitaus,

jäykkyys ja tasapaino-ongelmat. Tautia ei voida parantaa,

mutta siihen liittyviä oireita voidaan hoitaa lääkityksellä

tai DBS-hoidolla. Taudin diagnoosi perustuu kliinisten oi-

reiden toteamiseen ja lääkevasteen arviointiin.

On mahdollista, että objektiivisia arviointimene-

telmiä käyttäen diagnoosia pystyttäisiin aikaistamaan

sekä taudin etenemistä ja hoidon vastetta arvioimaan

tarkemmin. Pinta-EMG- ja liikemittaukset saattavat so-

veltua Parkinsonin taudin liikeoireiden arviointiin, sil-

lä ne antavat objektiivista tietoa hermolihastoiminnasta

ja liikkeestä. Kyseiset mittaukset ovat suhteellisen help-

poja ja edullisia.

FM Saara Rissasen fysiikan väitöskirja ” Pinta-

elektromyografiaan ja liikemittauksiin perustuvat piir-

teenirrotusmenetelmät Parkinsonin taudin liikeoirei-

den arvioinnissa” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa

24.2.2012