28
Fysi 3 2012
Väitös
Väitös
Liikuntatuntien pieni rukkaus
parantaa motorisia taitoja
LitM
Sami Kalaja
tutki
yläkouluikäisten moto-
risia perustaitoja ja nii-
hin vaikuttavia tekijöitä.
Ilmeni, että koululaisten
liikuntataitoja saadaan
parannettua liikuntatun-
tien pienillä sisältömuu-
toksilla. Parantuneet tai-
dot saattavat myös estää
fyysisen aktiivisuuden
laskua nuoruusiässä.
Kalaja analysoi muu-
toksia peruskoulun 7.-
luokkalaisten motorisissa perustaidoissa, fyysisessä
aktiivisuudessa ja koululiikuntaa kohtaan koetussa
motivaatiossa.
Interventiokoulun oppilaat tekivät jokaisen liikun-
tatunnin aluksi perusliikuntataitojen parantamiseen
tähtäävän, yleismotoriikkaa kehittävän alkulämmitte-
lyn. Kontrollikoulujen oppilaat toteuttivat perinteistä
suomalaista liikuntalajeihin pohjautuvaa opetussuun-
nitelmaa.
-
Interventiokoulun oppilaiden tasapaino- ja liikun-
tataidot paranivat kontrollikoulujen oppilaita enem-
män. Lisäksi heidän fyysinen aktiivisuutensa jopa
kohentui, kun kontrolliryhmällä se väheni. Taitojen
painottaminen ei alentanut oppilaiden motivaatiota
koululiikuntaa kohtaan, Kalaja summaa.
Tulokset osoittivat myös, että ainoa merkitsevä
fyysisen aktiivisuuden ennustaja oli koettu liikunta-
pätevyys. Sitä ja sisäistä liikuntamotivaatiota ennus-
ti vahvasti liikuntatuntien psyykkinen ilmapiiri, joka
oli suuntautunut oppilaiden henkilökohtaiseen kehit-
tymiseen keskinäisen vertailun sijaan.
Koululaisista löydettiin kolme ryhmää: 1) heikot
taidot ja matala motivaatio, 2) hyvät taidot ja mata-
la motivaatio, sekä 3) hyvät taidot ja korkea motivaa-
tio. Viimeksi mainittu ryhmä oli merkitsevästi fyysises-
ti aktiivisempi kuin muut ryhmät.
LitM Sami Kalajan liikuntapedagogiikan väitöskir-
ja
Perusliikuntataidot, fyysinen aktiivisuus ja moti-
vaatiotekijät koululiikuntaa kohtaan: perusliikunta-
taitointerventio
tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa
17.8.2012.
Edistysaskelia Alzheimerin tau-
din varhaisessa toteamisessa
Alzheimerin taudin
ennakoimisen, var-
haisen toteamisen ja
taudinkulun seuran-
nan tueksi on saa-
tu uutta tietoa Itä-
Suomen yliopistossa
tehdyssä väitöstutki-
muksessa.
LL
Toni Seppä-
län
väitöskirja osoit-
taa, että Alzheimerin
taudin kehittymis-
tä voidaan seurata selkäydinnesteestä tehtävillä
merkkiainemäärityksillä. Tiettyjen merkkiaineiden
pitoisuudet selkäydinnesteessä heijastavat hyvin ai-
voista otetuissa koepaloissa havaittavia, Alzheime-
rin taudin aiheuttamia muutoksia. Tutkimus oli en-
simmäinen, jossa elävien potilaiden aivonäytteissä
havaittiin samanlaisia muutoksia kuin selkäydin-
nesteessä.
Alzheimerin tauti on tavallisin dementiaa aihe-
uttava sairaus ja yleistyy väestön ikääntyessä. Tauti
alkaa aivoissa jopa parikymmentä vuotta ennen en-
simmäisenkään oireen havaitsemista, mikä tuottaa
ongelmia niin tutkimuksessa kuin lääkehoidossa-
kin. Kun ensimmäiset oireet havaitaan, hermosoluja
on tuhoutunut jo mittava määrä. Uusien hoitovaih-
toehtojen tutkimiseksi yritetään kehittää parempia
keinoja aikaistaa Alzheimerin taudin toteamista.
Tulosten perusteella tiettyjen merkkiaineprote-
iinien pitoisuus selkäydinnesteessä muuttuu Alz-
heimerin taudin kehittyessä. Merkkiainemuutokset
ovat yhteydessä taudin etenemiseen liittyvään muis-
tin ja muun suoriutumisen heikentymiseen eli tau-
din vaikeusasteeseen. Selkäydinnesteen merkkiai-
neiden käytöstä on merkittävää erotusdiagnostista
hyötyä erityisesti tutkittaessa dementia- tai käytös-
oireisia potilaita, joiden oireet viittaavat epätyypilli-
seen Alzheimerin tautiin.
LL Toni Seppälän neurologian väitöskirja
Veren
ja selkäydinnesteen biologiset merkkiaineet Alzhei-
merin taudissa – Soveltaminen etenemisen arvioin-
tiin ja erotusdiagnostiikkaan
tarkastettiin Itä-Suo-
men yliopistossa 10.8.2012.
