Table of Contents Table of Contents
Previous Page  12 / 24 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 12 / 24 Next Page
Page Background

12 HKSCAN AGRI

BROILERI- JA PIHVINAUTATILA

SIIRTYI AURINKOENERGIAAN

Investointi aurinkoenergiaan säästää lihantuotannon kustannuksia lisäämättä

työtä. Oma sähköntuotanto on viisasta talouden lisäksi myös ympäristön kannalta.

LANKISEN TILA OY

kasvattaa kerrallaan 60000 broi-

leria. Lisäksi

Tarmo Lankinen

,

Tiina Varho-Lankinen

ja

Olli Lankinen

tuottavat naudanlihaa Oripäässä sijaitse-

valla tilallaan.

– Kolmen broilerihallin vuotuinen sähkönkulutus on

noin 90000 kWh. Noin 70 prosenttia sähköstä kuluu

ilmastointiin. Valaistus on toiseksi suurin kuluttaja,

Tarmo Lankinen kertoo.

Sähkön tarjoajien kilpailuttaminen ei tuo merkittävää

säästöä, sillä sähkön siirron osuus on jo 60 prosenttia

kustannuksesta. Aurinkoenergia on kiinnostanut Lanki-

sia jo pitkään, sillä broileritilalla sähkön kokonaiskulu-

tus on suurin kesällä.

Myös aika on tehnyt työtä aurinkoenergian puo-

lesta. Muutaman viime vuoden aikana laitteistojen hin-

nat ovat pudonneet ja tekniikka parantunut. Kun maa-

tiloille energiainvestointiin myönnettävä tuki viime

vuonna nousi 35 prosentista 40:een, Lankiset näkivät

hetken olevan oikea.

– Siinä poistui se viimeinen kannattavuuden kynnys.

Näillä hintasuhteilla investoinnin takaisinmaksuaika on

alle yhdeksän vuotta, Tarmo Lankinen sanoo. Siirtohin-

tojen noustessa aika voi siitäkin lyhentyä.

Valmiuksia uuden energiaratkaisun pohdintaan on

antanut isän ja pojan koulutustausta: molemmilla on säh-

köasentajan pätevyys. Tarmo Lankinen pureutui aihee-

seen niin perusteellisesti, että kun paneelivalmistaja etsi

maatilan erityiskysymykset hallitsevaa myyntiedustajaa,

hän tarttui haasteeseen.

TOIMINNASSA TOISTA KESÄÄ

Viime vuoden kesäkuussa 28,8 kilowatin laitteisto alkoi sie-

pata talteen aurinkoenergiaa pellon reunassa broilerihallin

edustalla. Ensimmäisenä talvena havaittiin, että melko kau-

kana sijaitsevat korkeat pihakuuset varjostavat paneeliriviä.

Vajaan vuoden kuluttua asennettiin toinen, 30,4 kilo-

watin paneelirivi metsän reunaan vielä kauemmas siten,

että edessä on 250 metriä peltoa. Nyt sähkön tuotannossa

päästään vuositasolla 30–40 prosentin omavaraisuuteen.

Kun yksi 30 kilowatin paneelirivi maksoi 42000 euroa

ja avustuksen osuus oli 40 prosenttia, maksettavaa jäi

25 000 euroa.

TEKSTI JA KUVAT:

RAILA AALTONEN