6 HKSCAN AGRI
naapurista, kun työt elektroniikkateollisuuden yri-
tyksessä loppuivat. Osakkuus Mäkitalon Farmissa
osui heille sopivaan ajankohtaan.
Nyt nautakasvattamossa palattiin alkuperäi-
seen kokoluokkaan ja paikaksi valittiin Ernon
ja Margitin tilakeskuksen takana oleva metsä.
Kimmo Haapanen
teki kasvattamon toimin-
nallisen suunnittelun ja vuoden lopussa saa-
tiin
Koskisen Pekalta
pääkuvat ja kustannus-
arviot. Tässä vaiheessa ei vielä puhuttu omasta
alkukasvatuksesta.
Euran ympäristö- ja rakennusviranomaisista ei
osakkailla ole kuin hyvää sanottavaa. Asiat ovat
hoituneet hyvin ja kun naapuritkin suhtautuivat
hankkeeseen myötämielisesti, saatiin ympäristö-
lupa nopeasti. Investointitukipäätös saatiin maa-
liskuussa 2017 ja rakennustyöt alkoivat heti. Moto
kävi hakkaamassa puut ja kannot nostettiin tontin
laidalle kasaan kuivumaan.
Pääsiäisenä tontilla yksi kaivinkone lastasi,
kolme traktoria siirsi ja yksi kaivinkone läjitti ton-
tilta siirrettävää pintamaata. Tämän jälkeen pääs-
tiin räjäyttämään rakennuspaikkaa. Räjäytys on
Vaikka tuotanto on vasta käynnistetty,
yhtiön osakkailla on selvät suunnitelmat jatkosta.
Kasvattamoon tulee kuusi karsinaa, 24–25 son-
nia jokaiseen. Vinolla makuualueella oleva väli-
aita on betonista. Kantavina rakenteina olevat tol-
pat ovat vähintäänkin riittävän tukevat.
Kolmilokeroinen lantala tulee kasvattamon
päähän. Lantakäytävältä on suora linja ensim-
mäiseen lokeroon ja kolmannesta on suora linja
navetan taakse kuivitusta varten. Kasvattamon
toiseen päähän rakennetaan nyt samassa ura-
kassa toimistorakennus ja myöhemmin vielä
laakasiilot.
KAALIA JA SÄILÖREHUA
Tänä vuonna Mäkitalossa tehtiin säilörehua
ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen. Urakoitsijat
tekivät rehut paaliin. Väkirehuruokinnan vaihto-
ehtoja mietittiin vielä elokuun lopulla: ostetaanko
naapurustosta viljaa vai mennäänkö ensimmäinen
talvi täysrehulla. Jatkossa on selvää, että siirrytään
viljaruokintaan.
Kaalien kauppakunnostuksesta tulee pääli-
lehtiä ja muuta sivujaetta noin 100–150 tonnia.
Vaikka kaali ei ole sonneille aivan hyvän säilö-
rehun veroista, tuo sen käyttö kuitenkin säästöä,
sillä sivujakeitten käsittely maksaa tilalle vuosit-
tain tuhansia euroja.
Peltoa tilalla on nyt noin 70 hehtaaria. Siitä
kolmannes on kaalin tuotannossa ja myös muita
vihanneksia viljellään. Nurmet kiertävät jatkossa
myös vihanneslohkoilla. Viljaa ei aiota jatkossa-
kaan viljellä.
KASVUODOTUKSIA
Vaikka tuotanto on vasta käynnistetty, yhtiön osak-
kailla on selvät suunnitelmat jatkosta. Louhintatöi-
den yhteydessä tehtiin valmiiksi tila toiselle saman-
laiselle kasvattamolle.
Viiden kilometrin matka vasikkakasvattamoon
tuntuu myös liian pitkältä. Koska vuokratiloissa
oleva kasvattamo on työläs ja jää kapasiteetiltaan
liian pieneksi toisen loppukasvattamon valmistut-
tua, tulee uuden vasikkakasvattamon rakentami-
nen myös eteen.
– Kyllä Farmille naudat kuuluvat, Esa sanoo
nojaillessaan teinikarsinan aitaan.
Omasta puolestani koen, että on hienoa tehdä
yhteistyötä tämän tyyppisen tilan kanssa ja päästä
seuraamaan sen kehittymistä. Nauta 2020 -kehi-
tysohjelma on juuri näitä tiloja varten.
TILA:
Mäkitalon Farmi Oy, Eura
TUOTTAJAT:
Esa Mäkitalo, Tuula Muuvila-
Mäkitalo, Erno Lähteenmäki,
Margit Ruotsalainen
TUOTANTO:
Naudanlihantuotanto aloitettu
25 vasikan alkukasvattamolla.
150 eläinpaikan loppukasvattamo
otetaan käyttöön marraskuussa
2017.
PELTOALA:
70 ha, viljelykasveina nurmi
sekä vihannekset, joista kaali
merkittävin.
tähän mennessä ainoa urakka, joka on myöhäs-
tyttänyt aikataulua. Aikaa piti mennä pari viikkoa,
mutta noin 10000 kuution louhimiseen kuluikin
reilusti yli kuukausi.
Tilan omana työnä tehtiin maansiirtotyöt, jonka
jälkeen paikallinen rakennusfirma tekee niin kas-
vattamon pohjat kuin itse hallin. Sama yritys myös
piirrätti rakennekuvat.
UUSI KÄÄNNE
Louhintatöiden aikaan tilanne muuttui taas:
kalkkunan tuotannon lopettanut tila muutaman
kilometrin päästä otti yhteyttä Esaan kuultuaan
Mäkitalon Farmin hankkeesta. Heille oli tullut
mieleen, että kasvattamot saattaisivat soveltua
vasikoille.
Kävimme kesäkuun alussa katsomassa halleja.
Alkukasvattamo oli puurunkoinen, ikkunaton
ja hieman kulottunut halli. Ilmanvaihtoa varten
oli hyvät tuloilma-aukot ja kaksi poistoimuria. Ja
mikä mukavinta, halliin tulee lämpö tilakeskuksen
hakelämpökeskuksesta.
Halli jaettiin kahteen osaan, pienempi juotto-
vasikoille ja isompi teineille. Kun kasvattamoon
tulee karsinat 24–25 sonnille, sama ryhmä mah-
tuu mukavasti alkukasvattamoon. Ikkunoita teh-
tiin isoihin päätyoviin teiniosastoon ja juotto-osas-
toon tehtyyn käyntioveen. Myös väliseinän yläosa
on pleksiä.
Ensimmäiset vasikat tulivat heinäkuun alussa.
Terveydenhuoltoeläinlääkäri
Heidi Härtel
ja alue-
vastaava
Hanne Lehtonen
kävivät tekemässä vasi-
koille tulotarkastuksen. Osa juotettiin tuttiämpä-
reillä, sillä juottokone ei ollut aivan valmis eikä
pantojakaan riittävästi. Vasikat pärjäsivät hyvin,
ja toinen ryhmä tuli heti ensimmäisen juottokau-
den loputtua.
Vasikoitten hoito onMargitin työtä. Hyviä vink-
kejä hän on saanut Salme Eskolalta. Osastolla on
nyt hyvin tilaa ja valoa. Työnkäytöllisesti juottamo
on raskas, sillä lanta ja kuivikkeet pitää ajaa käsin
teiniosaston puolella olevan traktorin kauhaan,
mutta tähänkin on suunnitteilla parannuksia.
KASVATTAMO NOUSEE
Uuden kasvattamorakennuksen valmistuminen on
ajateltu marraskuun alkuun, ja siihen se pitääkin
tulla, jotta teinivasikat saadaan siirrettyä alkukas-
vattamosta sinne.