Olympiakasvatus

21 Globaalikasvatuksen tulisi olla osa kaikkien ihmisten arkea. Sitä tehdään kouluissa, työpai- koilla, kerhoissa ja seuroissa. Myös tiedotusvälineet ovat tärkeitä yleisen mielipiteen muok- kaajia. Globaalikasvatus tarjoaa välineitä ja kriittisyyttä tulkita ja omaksua tietoa eri media- kanavoista. Globaalin ymmärryksen puute aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä. Ilman taustalla vaikuttavien asioiden ymmärrystä kulttuurien väliset yhteentörmäykset ja välinpitämättömyys lisääntyvät helposti. Median antamaan kuvaan esimerkiksi kehitysmaista, maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta on hyvä suhtautua tietoa kriittisesti tarkastellen ja eri näkökulmista katsoen. Globaalikasvatuksen merkitys on vakiintunut erityisesti kouluissa globalisaation, maahan- muuton ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. On koettu tärkeäksi opettaa ihmisille oikeanlaista suhtautumista vieraisiin kulttuureihin, tapoihin ja erilaisuuteen yleisesti. Onnis- tunutta globaalikasvatusta Suomessa on esimerkiksi oikaista ihmisten käsityksiä turvapaikan- hakijoista, pakolaisuudesta ja uskonnoista, kun niihin liitetään vääristävästi vain negatiivisia asioita kuten esimerkiksi rikollisuutta, nälänhätää tai terrorismia. Tärkeän näkökulma globaalikasvatukseen tuo ympäristöongelmien tarkastelu, niihin liittyvien syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen. Maapallomme on yhteinen ja jokainen meistä on riippuvainen toimivista ekosysteemipalveluista: puhtaasta ilmasta, riittävästä juomavedestä, kasvien yhteyttämiseen perustuvasta ruuan tuotannosta. Kasvatuksessa tulee korostaa jokai- sen arkipäivään liittyviä valintoja ongelmia ratkaistaessa.