Olympiakasvatus

61 4.9 Olympialaiset ilmiönä Nykyajan olympiakisat ovat kasvaneet vaatimattomasta alusta jättiläismäiseksi ”koneistoksi”. Olympiakisojen järjestäminen, urheilijoiden ja median majoittaminen ja heidän turvallisuuten- sa takaaminen vaatii huomattavaa infrastruktuuria. Nykyään olympiakisojen vaikutus ulottuu kauas stadionin ulkopuolelle koko ympäröivälle maantieteelliselle alueelle. Kisojen suuri kansainvälinen merkitys on tehnyt niistä koko maailman tiedotusvälineiden seuraaman tapahtuman, jota ei voi olla huomaamatta. Urheilijoille maailmanlaajuisen median valokeilassa voitettu olympiamitali merkitsee ponnahduslautaa maineeseen ja kunniaan. Hen- kilökohtainen kunnianhimo sekä taustajoukkojen ja sponsorien paine voi saada jotkut heistä käyttämään kiellettyjä menetelmiä tavoitteen saavuttamiseksi. Mistä saadaan varat olympiakisojen järjestämiseen? Ensimmäisiä nykyaikaisia olympiakisoja varten hankittiin rahoitusta julkaisemalla postimerk- kisarja. Vuoden 1952 Helsingin kisoja varten lyötiin samassa tarkoituksessa juhlarahoja. Nämä esimerkit kertovat tavoista, joilla olympiakisojen talous on pyritty turvaamaan. Uusia rahalähteitä on löy- detty sitä mukaa, kun kisat kasvoivat 1900-luvun mit- taan. Tänään olympialiike saa suurimman osan tuloistaan myymällä kisojen lähetysoikeuksia televisiokanaville. Kansainvälinen Olympiakomitea on 1980-luvulta lähtien solminut kumppanuussopimuksia monikansallisten liike- yritysten kanssa. Yhtiöt ostavat oikeuden käyttää olym- piasymbolia ja tarjoavat vastineeksi taloudellisen tuen ohella kisojen aikana hyödyllistä asiantuntemusta esi- merkiksi teknologian ja välineistön alalla. Lukemattomia olympia-aiheisia tuotteita myydään muistoesineiksi. Olympiamaskotit ovat näistä suosituimpia. Tuomiensa myyntitulojen lisäksi ne auttavat määrittämään kisojen visu- aalista luonnetta. Maskotit voivat olla ihmis-, eläin- tai mielikuvitushahmoja. Ne muodostavat sillan kisojen isäntäkaupungin ja laajan yleisön välille ja toimivat siten tärkeinä kommunikaation välineinä. Ensimmäinen virallinen olympiamaskotti edusti vuo- den 1972 Münchenin kisoja. Suurin kaupallinen me- nestys ja yleisön suosikki lienee kuitenkin ollut vuoden 1992 Barcelonan kisojen maskotti. Pieni Cobi-koira, jonka oli suunnitellut Javier Mariscal, esiintyi monissa eri muodoissa ja materiaaleissa. Sen monipuolisuus ja sopeutuvaisuus mitä erilaisimpiin tilanteisiin selittää osaltaan sen suurta suosiota. Suomalaista kodeista to- dennäköisimmin puolestaan löytyy Moskovan vuoden 1980 olympialaisten maskotti, ruskea Mishka-karhu. Barcelona 1992, Cobi-maskotti. Kuva: KOK Moskova 1980, Mishka-maskotti. Kuva: KOK