Basic HTML Version
16 Fysi 2/2012
sormien liikkuvuusharjoitukset, käden kevyt käyt-
tö esim. pukemisissa, ruokailuissa, peseytymisissä.
Potilas saa harjoituksista kirjalliset ohjeet. Tärkeää
on liikkeiden huolellinen suorittaminen, pelkkä sor-
mien ”häilyttely” ei riitä. Tarvittaessa kipulääkettä.
ma 27.02.2012
Röntgen, lääkärintarkastus ja fy-
sioterapia (5 viikkoa leikkauksesta)
Käden toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin,
mutta käden käyttö on vielä hyvin varovaista; po-
tilas kannattelee kättä rinnan korkeudella. Kädes-
sä vielä reilusti turvotusta, nyrkistys vajaa, käsi on
”kupilla”. Liikkuvuusmittaukset. Fysioterapeutti
rohkaisee käden käyttöön ja ohjaa uusia harjoittei-
ta, joissa apuvälineenä mm. pallo ja pullo. Tavoit-
teena on yläraajan kokonainen liikeketju.
ma 05.03.2012
Fysioterapeutti hoitaa kättä ja oh-
jaa lisää harjoitteita (6 viikkoa leikkauksesta)
Käden turvotus on vähentynyt, mutta iho on ras-
vaamisesta huolimatta hyvin kuiva. Kättä kylvete-
tään ja fysioterapeutti saa ”suomut” irtoamaan fro-
teepyyhkeen avulla kuorimalla. Käsi ei ole enää
”kupilla”, vaan kämmen on auennut, mutta käsi ei
ole vieläkään tullut mukaan päivittäisiin toimiin.
Liikeratoja mitataan goniometrillä ja voimaa puris-
tusvoimamittarilla. Fysioterapeutti ohjaa terapiava-
haharjoitukset, joiden avulla on tarkoitus parantaa
sormien voimaa ja liikkuvuutta. Voimankäyttöä saa
asteittain lisätä.
ma 19.03.2012
Fysioterapeutin arvio ja ohjaus (8
viikkoa leikkauksesta)
Käsi on jo huomattavasti luontevammassa asennos-
sa ja tullut paremmin mukaan normaaliin päivit-
täiseen toimintaan. Myös liikelaajuuksien ja puris-
tusvoiman mittaukset kertovat, että toipuminen on
mennyt kaikilla sektoreilla eteenpäin. Pulloharjoi-
tuksen kuormitusta lisätään täyttämällä pullo osit-
tain vedellä. Fysioterapeutti ohjaa uutena käden
herkkyyttä edistävän harjoituksen, jossa potilas
yrittää saada pieneen kannelliseen purkkiin laitetut
helmet pyörimään mahdollisimman tasaisesti.
ma 26.03.2012
Röntgen, lääkärintarkastus ja fy-
sioterapia. Toimintaterapeutin konsultointi. (9
viikkoa leikkauksesta)
Käsi on toipunut edelleen: Ranteen asento on hy-
vä ja luutuminen etenee. Lääkärinkontrollit eivät
jatkossa enää tarpeen. Fysioterapeutti arvioi, mi-
ten harjoitteet sujuvat. Ei uusia harjoitteita, mut-
ta kuormitusta voi lisätä, samoin tukeutumishar-
joituksia. Leikkausarvessa kireyttä. Konsultoidaan
toimintaterapeuttia, joka ohjaa arpea pehmittävän
silikonilaastarin käytön. Neuvoo, miten arpea voi
kevyesti liikuttaa ja hieroa. Sovitaan noin kuukau-
den päähän (14 viikkoa leikkauksesta) yksi fysiote-
rapiakäynti, jolloin käden toiminta ja arven tilanne
vielä arvioidaan ja tarvittaessa ohjataan lisäharjoi-
tuksia.
Tuoretta lisätietoa:
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 4/2012:
LT,käsikirurgian erikoislääkäri Eero Wariksen ja
LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mika
Paavolan artikkeli ”Värttinäluun distaalisten murtumien
nykyhoito” (128: 386-398). Samassa numerossa myös
artikkeli ”Iäkkäiden värttinäluun distaaliset murtumat –
hoitolinjat hakusessa”. (128: 383-385)
– Käytännössä näitä esimerkiksi viikonloppuna ensi-
apuun tulleita jää vaille ohjausta, jolloin seurauksena voi
huonossa tapauksessa olla kipukäsi, jonka hoitaminen jäl-
kikäteen on jo paljon hankalampaa, Sirpa Nyroos sanoo.
Kipsauksessa tärkeää on, ettei kipsi paina eikä purista
ja että se jättää sormille rystysiä myöten tilaa liikkua. Myös
peukalo on saatava liikkeelle. Kun murtuma on saatu hy-
vään asentoon, kipsi tehty oikein ja kuntoutuja saa hyvät
ohjeet, käden pystyy ottamaan kivun sallimissa rajoissa ke-
vyeen käyttöön ihan alusta asti. Silloin toipuminen etenee
yleensä hyvin.
Sirpa Nyroos huomauttaa, että suurelta rannemurtuma-
potilaiden joukolta puuttuu Käypä hoito –suositus ja kun-
toutuskäytännöt voivat vaihdella paljonkin. - Käypä hoito
–suositus yhtenäistäisi hoitokäytäntöä ja käden toipumisen
kannalta tärkeä kuntoutus tulisi huomioitua.
– Sanoin lääkärillekin, että ilman saamaani fyioterapiaa käsi ei
olisi tässä kunnossa, Maija Koskinen sanoo.