6 Fysi 2/2012
TEKSTI
: RITVA TIITTANEN-WALLENIUS
KUVAT
: MARJA HAAPIO
F
ysioterapeutti
Tarja ”Tytti” Nuoramo
tuli vuonna
1984 Amerikoista koti-Suomeen vain työlupaa ha-
kemaan. Tarkoitus oli palata pikaisesti takaisin Ka-
lifornian auringon alle töitä tekemään.
Kohtalo päätti toisin. Silmiin osui lehti-ilmoitus, jol-
la haettiin fysioterapeutin äitiyslomasi-
jaista Suomen eduskuntaan. – Ajattelin,
että tuolla voisin olla vähän aikaa töissä
ennen kuin lähden takaisin, Tytti Nuo-
ramo naurahtaa. ”Vähän aikaa” on ve-
nynyt 28 vuodeksi eikä into hoitaa ja
ennaltaehkäistä yli 1000 hengen työpai-
kassa ahertavien vaivoja osoita laantu-
misen merkkejä.
– Annamme kollegani fysioterapeut-
ti
Tiina Laakson
kanssa täällä edus-
kunnan työterveyshuollossa aika paljon
hoitoja, vaikka se ei ole aivan tavallis-
ta työfysioterapiassa. Tullessani taloon
vuonna 1984 hoitojen osuus oli vielä 70
%. Nyt kun olemme saaneet kuntosa-
lin ja jumppatiloja, ennaltaehkäisy on
jo voitolla. Siihen sisältyvät työpaikka-
käynnit ja ergonomia. Hoitotyö on kuitenkin edelleen ku-
vassa mukana, ja käymäni tuoreimmat koulutukset, aku-
punktio ja kinesioteippaus, ovat tuoneet taas aivan uutta
ulottuvuutta tähän fysioterapeutin työhön, Tytti Nuora-
mo sanoo.
”Tule sellaisena kuin olet!”
Yksi Tytti Nuoramon luota apua hakenut ja saanut on kan-
sanedustaja
Rakel Hiltunen
(sdp), joka on päättäjäntyös-
sään perehtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin niin
kunta- kuin valtakunnallisella tasolla. Hän on myös Suo-
men Reumaliiton pitkäaikainen aktiivi. – Polviini tullut,
tekonivelleikkauksiin ja niistä kuntoutumiseen johtanut
nivelrikko on antanut minulle viime vuosina omakohtais-
ta kokemusta siitä, mitä kaikkea tällaiseen kipeytymis- ja
toipumisprosessiin liittyy. Minusta on tullut fysioterapi-
an puolestapuhuja, Rakel
Hiltunen sanoo.
Luksukseksi hän
luonnehtii sitä mahdol-
lisuutta, jota työpaikan
oma fysioterapeutti on
merkinnyt.
– Tällaisena ”yhteis-
kunnallisena eläimenä”
mietin, millainen olisi-
kaan säästö kansantalou-
delle, jos jokainen tuki- ja
liikuntaelinleikkaukseen
valmistautuva saisi sa-
manlaisen valmennuk-
sen, johon minulla oli
mahdollisuus. Sen pitäisi
olla automaattista käypää
hoitoa ihan jokaisen kohdalla, Rakel Hiltunen painottaa.
Oleellista on, että rohkaistuu menemään fysiotera-
peutin vastaanotolle juuri sellaisena kuin on.
– Meillä ihmisillä on sellainen tapa, että kun kotiin
on tulossa siivooja, siivoamme ensin itse, jotta hän voi
tulla. Samoin moni ajattelee, että fysioterapeutille men-
nessä pitäisi olla jo valmiiksi trimmissä. Mutta ei se niin
ole: On tärkeää ottaa käyttöön se toimintakyky, mikä on
jäljellä, eikä jäädä suremaan sitä, mikä on mennyt – sa-
Tytti Nuoramon näköalapaikka:
Fysioterapeuttina
Arkadianmäellä
- Tämä on ihana ammatti! Hienointa on, kun
joku kukkaan puhjennut, itsensä uudelleen löy-
tänyt ihminen tulee käytävällä vastaan ja sa-
noo tehneensä ohjeiden mukaan ja löytäneensä
kipinän liikuntaan!, fysioterapeutti Tarja ”Tytti”
Nuoramo sanoo.
K
uin Suomi pienoiskoossa! Kansanedustajat edustavat kansaa myös krempoissaan. Jykevien graniittipylväiden
suojissa kipuillaan samoja istumatyöläisten vaivoja kuin suuri osa kaikesta kansasta. Valmistaudutaan leikka-
uksiin – muihinkin kuin taloudellisiin – ja toivutaan niistä. Yritetään löytää aikaa liikunnalle ja arastellaan, vaik-
kei tarvitsisi, fysioterapeutin vastaanotolle menemistä, jos ”kotiläksyt” ovat tekemättä. Kinesioteippikin vilah-
taa kansanedustajan nilkassa tai olkapäässä.