Olympiakasvatus

29 Kestävä kehitys voidaan jakaa ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Osaatko lyhyesti kertoa mikä on termien pääajatuksena? Lisätietoa kaikista näistä termeistä löydät tästä materiaalista. KESTÄVÄ KEHITYS 193 maansa edustajaa sitoutui 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen (Sustainable Develop- ment Goals), kehitysavusta leikkaava Suomi mukaan lukien. Tavoitteet ovat vuodelle 2030 ja niiden mukainen toimintaohjelma päätettiin huippukokouksessa. Toimintaohjelman keskeinen ajatus on tukea kehitystä ja kasvua siten, että nykyhetken tar- peet pystytään tyydyttämään ilman, että tulevilta sukupolvilta viedään mahdollisuutta sa- maan. Toimintaohjelman slogan kuuluu: ”Leave no one behind!” Vuosituhattavoitteet ja niiden toteutuminen ovat saaneet kehuja, mutta myös paljon kritiik- kiä. Viimeisen 15 vuoden aikana on saatu paljon aikaan. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys maailmassa on puolittunut, miljoonien slummissa asuvien ihmisten elinolot ovat parantuneet ja 89%:lla maailman väestöstä on nyt puhdas juomavesi. Maiden ja alueiden väliset suuret erot kehityksessä ovat kuitenkin herättäneet paljon kritiik- kiä. Eriarvoisuus ympäri maailmaa on lisääntynyt. Lisäksi ilmasto- ja ympäristökysymysten marginaalinen rooli kehitystavoitteissa ja kehityksen laatuun heikentävästi vaikuttanut tulos- johtaminen ovat aiheuttaneet huolta. Uusi toimintaohjelma onkin vuosituhattavoitteita laajempi ja kunnianhimoisempi. Kolme kes- keisintä tavoitetta ohjelmassa on äärimmäisen köyhyyden poistaminen kaikkialta maailmasta ja kaikissa muodoissa, taistelu epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan, sekä tais- telu ilmastonmuutosta vastaan. Toimintaohjelmassa on huomioitu ympäristön ja maapallon kantokyky laajemmin ja syväl- lisemmin, niin ihmisen hyvinvointiin kuin talouskasvuunkin vahvasti vaikuttavana tekijänä. Näin ollen sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen kestävyys kulkevat vahvemmin käsikä- dessä. Paras keino tiedon lisäämiseen kehitysmaissa on panostaminen peruskoulutukseen ja tämä näkyy vahvasti myös LiiKe:n projekteissa Tansaniassa. Erityisesti tyttöjen opiskelumahdolli- suuksien lisääminen samalle tasolle poikien kanssa on tärkeä tavoite kaikissa kehitysmaissa. Laadukas peruskoulutus on huomioitu myös YK:n tavoitteissa: tavoite numero 4 on mahdol- listaa laadukas peruskoulutus kaikille vuoteen 2030 mennessä. Globaalikasvatus on yhtä lailla tärkeää niin kehitysmaissa kuin nykyisissä jälkiteollisissa maissa. Opetuksen kautta kasvate- taan avarakatseisia ja suvaitsevaisia nuoria sekä kriittisiä ja vastuullisia ajattelijoita. Koulun ja kodin yhteistyö suvaitsevaisuuskasvatuksessa on erityisen tärkeässä asemassa, sillä monet asenteet ja mielipiteet opitaan kotoa. Nykypäivänä monet lapset ja nuoret varttuvat luonnol- lisesti monikulttuurisessa ympäristössä, mutta vanhempien tietämys ja tuntemus vieraista kulttuureista saattaa olla jopa vähäisempää kuin lasten. Näin lapset toimivat myös vanhem- piensa ja isovanhempiensa sivistäjinä.