54
editan vuosi 2011
Annika Parkkonen
tamusmies on myös yhtiön johtoryhmän jäsen. Ruotsissa
jokaisessa yhtiössä on työntekijäfoorumi tai ammattiliiton
edustajia, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Suomen yhtiöissä
johdon ja luottamushenkilöiden muodostamat yt-neuvot-
telukunnat kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa. Kaikkien
Suomen yhtiöiden johto ja henkilöstön edustajat kokoon-
tuvat kaksi kertaa vuodessa konserniyhteistyön tiedotus- ja
keskustelutilaisuuteen.
Vuoden 2011 henkilöstötutkimuksessa motivaatioin-
deksi nousi 68 prosenttiin (2010: 67 %). Ruotsissa indeksi
pysyi viime vuoden tasolla, 66 prosentissa, kun taas Suo-
messa se nousi kaksi prosenttiyksikköä, 70 prosenttiin.
Tulos on hyvä ottaen huomioon vuonna 2011 tehdyt lii-
ketoimintojen uudelleenjärjestelyt ja niiden vaatimat
henkilöstövähennykset.
Hyvinvointi
Henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Hen-
kilöstötutkimuksessa hyvinvointia mitataan useilla eri mitta-
reilla; huomiota kiinnitetään esimerkiksi työn kuormittavuu-
teen, työilmapiiriin ja lähimmän esimiehen toimintatapoihin.
Yksi hyvinvoinnin osa-alue on monimuotoisuus.
Uskomme, että edistämällä osaamiseen, ikään, sukupuoleen,
etniseen taustaan ja muihin tekijöihin liittyvää monimuotoi-
suutta pystymme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tar-
peisiin ja vahvistamaan kilpailukykyämme.
Vuonna 2011 konsernin työntekijöistä 55 prosenttia oli
miehiä ja 45 prosenttia naisia. Konsernin johtoryhmän ja hal-
lituksen kokoonpanoissa ei tapahtunut muutoksia: johtoryh-
mässä oli kolme naista ja viisi miestä, ja hallituksessa kolme
naista ja neljä miestä.
Vuonna 2010 käynnistetty kehityshanke työympäristön
parantamiseksi tähtää työtapaturmien ja työuupumuksen
ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2011 hanke laajeni kaikkiin Ruot-
sin yhtiöihin. Ruotsin työympäristöviraston tekemät tarkas-
tukset Citatin Göteborgin ja Tukholman toimistoissa vahvisti-
vat, että hanke on ollut menestyksellinen.
Koska hyvä esimiestyö on yksi tärkeimmistä työntekijöiden
hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, henkilöstötutkimuksessa
pyydettiin arvioimaan lähintä esimiestä. Tulokset pysyivät
hyvällä edellisvuoden tasolla; johtajuusindeksi oli 67. Olemme
havainneet, että työntekijät voivat paremmin, kun työryhmän
koko ei ole liian suuri. Tästä syystä nostimme esimies-työnte-
kijä-suhdetta kahdella prosenttiyksiköllä, 13 prosenttiin. Tämä
on keskimääräistä merkittävästi suurempi suhdeluku.
•
sos i aal i nen vastuu
HR edistää ja tukee
liiketoimintastrategiaa
edita tähdentää
hr:n
roolia liiketoimintastrategian
tukijana ja edistäjänä. HR:ssä
on ymmärrettävä muutosvoi-
mia, jotka vaikuttavat liiketoi-
mintaympäristössä ja konsernin
sisällä sekä tulkittava, millaisia
vaatimuksia niistä aiheutuu
henkilöstölle, työn tekemiselle
ja osaamiselle.
»Strategisella hr:llä on
kaksi asiantuntijatehtävää ylitse
muiden: Sen on tunnistettava
kyvykkyydet ja selvitettävä,
miten henkilöstön osaamista
kannattaa kehittää Editan lii-
ketoimintastrategian pohjalta.
Toinen tehtävä on huolehtia
siitä, että henkilöstön työtä
johdetaan kautta organisaa-
tion yhtiön strategian viitoitta-
maan suuntaan», toteaa Edita-
konsernin henkilöstöjohtaja
Annika Parkkonen.
Hänen mukaansa suori-
tuksen ohjaaminen oikeaan
suuntaan edellyttää liiketoimin-
tastrategian työstämistä mah-
dollisimman konkreettisiksi,
mitattaviksi tavoitteiksi. Suori-
tuksen ohjaamiseen tarvitaan
myös kannustimia ja hyvästä
suorituksesta palkitsemista.
Edita on vastuussa työn-
tekijöilleen siitä, että heillä
on mahdollisuus tehdä työs-
sään parhaansa. Esimiesten
tehtävänä on varmistaa, että
tämä toteutuu. Koska se vaa-
tii henkilöjohtamisen taitoja ja
näkemystä siitä, mitä Editan
strategia merkitsee oman lii-
ketoimintayksikön toiminnassa,
esimieskoulutuksen täytyy
käsittää johtamisen eri ulottu-
vuuksia monipuolisesti.
»Kun johtaminen on hyvää
ja työn haasteet kohdallaan,
ihmisillä on motivaatio ja ilo
tehdä työtään. Sitoutunut,
osaamistaan kehittävä henki-
löstö on Editan menestyksen
avaintekijä. Jokaisella editalai-
sella, ja siten koko Editalla, on
oikeus loistosuoritukseen»,
Parkkonen sanoo.
•