14
3.1.3 Vuokrasopimukset
Kirjallinen vuokrasopimus
Mavi suosittelee kirjallisten vuokrasopimusten tekemistä
ja tukioikeuksista sopimista maanvuokrasopimuksen yh-
teydessä. Maanvuokralaissa (258/1966) säädetään maan-
vuokrasopimuksista. Viljelmä, jolla on maatalouden har-
joittamiseen tarvittavat asuin- ja talousrakennukset,
voidaan antaa vuokralle enintään 25 vuoden määräajak-
si pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettä-
väksi. Jos määräaikaa ei ole merkitty vuokrasopimuk-
seen, katsotaan vuokrasopimuksen olevan voimassa kaksi
vuotta. Maatalousmaa, jolla ei ole maatalouden harjoitta-
miseen tarvittavia asuin- ja talousrakennuksia tai jolla ne
ovat tähän tarkoitukseen riittämättömät, voidaan antaa
vuokralle enintään 20 vuoden määräajaksi pääasiallises-
ti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Suullinen
vuokrasopimus on pätevä silloin, kun rakentamattoman
maatalousmaan vuokra-aika on korkeintaan kaksi vuotta.
Riita-asiat
Jos maanvuokrasopimus riitautetaan, tuenmaksu keskey-
tetään, kunnes tuomioistuimista on saatu päätös siitä, ke-
nen hallinnassa pelto on ollut ja minkä ajanjakson.
Tukihakemusten liitteeksi ei pääsääntöisesti tarvita vuok-
rasopimusta.
3.2 Maatilan tukikelpoisuus
Maatilan määritelmä
Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai use-
amman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantoraken-
nuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden
harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudelli-
sesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä ko-
konaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella.
EU:n säädösten mukaan saman viljelijän tai samojen vil-
jelijöiden Suomessa viljelemät tuotantoyksiköt (tilat) kat-
sotaan yhdeksi maatilaksi. Jos viljelijä viljelee useita eri
tiloja eri puolilla Suomea ja ne muodostavat yhden hallin-
nollisen kokonaisuuden eli ovat viljelijän johdon alaisuu-
dessa, ilmoitetaan näiden tilojen tiedot vain yhdellä haku-
lomakkeella. Tämä lomake kattaa kaikki kyseessä olevat
tilat.
Peltoalaan perustuvissa kansallisissa tuissa tukitaso mää-
räytyy peruslohkon sijainnin mukaan.
Erikseen hallinnoiduista maatilayrityksistä sekä yhteisyri-
tyksistä ja yhteistoiminnasta kerrotaan tarkemmin luvus-
sa 3.1.2.
Suomessa harjoitettu tuotanto
Tukia maksetaan vain Suomessa harjoitetusta tuotannos-
ta.
Maatilan tukikelpoisuuteen vaadittava
vähimmäisala
Pienin tukikelpoinen perus- ja kasvulohko on 0,05 hehtaa-
ria.
Suorat tuet
Valkuais- ja öljykasvipalkkion myöntäminen edellyttää,
että palkkioon oikeuttavien kasvien ja seoskasvustojen yh-
teenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala on tilakohtaises-
ti vähintään 10 prosenttia todetusta peltoalasta. Todettu
peltoala on se ala, joka on seuraavista aloista pienin eli vil-
jelijän tukihakemuksessa ilmoittama pinta-ala tai mahdol-
lisessa pinta-alavalvonnassa todettu pinta-ala.
Jos tukihakuvuonna haetaan tilatuen tukioikeuksia kan-
sallisesta varannosta, on joidenkin varantoperusteiden ha-
kemiselle määritetty vähimmäispinta-ala.
EU:n osarahoitteiset tuet
Tuenhakijalla tulee olla hallinnassaan peltoa vähintään
3,00 hehtaaria koko sitoumuskauden ajan. Vähimmäisa-
laan lasketaan tukikelpoisten peruslohkojen pinta-alat.
Pellolla sijaitsevat erityistukisopimuslohkot, jotka on il-
moitettu ja hyväksytty tukikelpoisiksi, lasketaan vähim-
mäisalaan.
Jos tilalla viljellään puutarhakasveja, ympäristötuen vä-
himmäisalaa koskeva ehto täyttyy, kun puutarhakasveja
viljellään vuosittain tukikelpoisiksi hyväksytyillä lohkoilla
yhteensä vähintään 0,50 hehtaarin alalla.
Sitoumus päättyy, jos vähimmäisalaa koskeva ehto ei täy-
ty. Tämä voi aiheuttaa jo maksettujen tukien takaisin-
perinnän koko sitoumuskaudelta. Vuonna 2014 sitou-
muksiin otettavista uusista tukikelvottomista lohkoista
kerrotaan luvussa 8.1.2.
Tukikelpoiset lohkot, jotka ovat kasvinvuorottelun takia
yhtenä sitoumusvuotena toisen sitoumuksen antaneen vil-
jelijän hallinnassa, voidaan laskea lohkoa pääsääntöises-
ti hallitsevan hakijan vähimmäisalaan. Tässä tapauksessa
3. Hakijan tukikelpoisuus
