25
5.1 Peruslohko
Peruslohkon määritelmä
Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan viljelemää
ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maan-
tieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa esimer-
kiksi kunnan raja, tukialueen raja, vesistö, reunaoja, tie tai
metsä. Yhdellä peruslohkolla voi olla vain yhdenlaista ti-
latukiominaisuutta. Yhden peruslohkon koko alue pitää
olla kaikkien haettujen tukien osalta tukikelpoista.
Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, tuki-
kelpoisuudeltaan, tilatukiominaisuudeltaan ja maankäyt-
tölajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se
muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erilli-
sestä rekisteritilasta.
Tuenhakijan vuokraamat tai muulla tavoin hänen hallus-
saan, mutta ei omistuksessaan, olevat alueet katsotaan
erillisiksi peruslohkoiksi, vaikka ne sijaitsisivat hakijan
omistamien viljelyalueiden vieressä ja niiden ja omistettu-
jen alueiden välissä ei olisi maantieteellistä rajaa.
Erityisympäristötukisopimusalat kuten hakamaat ja nii-
tyt, joilla on voimassa oleva sopimus tai joille on haettu
alkavaksi sopimusta ja jotka ovat maatalouskäytössä, il-
moitetaan peruslohkoina hakemuksessa. Omina perus-
lohkoina ilmoitetaan esimerkiksi perinnebiotooppialan
eri maankäyttölajit.
Poikkeukset yhden viljelijän sääntöön
1)
Kasvivuorottelu:
Kasvinvuorotteluun perustuvat
säännölliset vuosittaiset viljelylohkojen vaihdot naa-
pureiden kesken eivät muodosta omia peruslohkoja.
Ne ilmoitetaan maantieteellisten rajojen mukaan yh-
tenä peruslohkona. Tällainen tilanne on esimerkiksi,
kun sokerijuurikkaan viljelijä ja naapurina oleva nau-
takarjatila vaihtavat viljelyaloja keskenään saavuttaak-
seen sopivan kasvinvuorottelun. Omistajan on huo-
lehdittava siitä, että toinen samaa lohkoa viljelevä
tietää peruslohkon rajat, numeron ja digitoinnin.
Molemmat kyseisen peruslohkon viljelijät ilmoittavat
peruslohkotiedoissa (lomake 102A) koko peruslohkon
pinta-alan, mutta kasvulohkotiedoissa (lomake 102B)
vain hallinnassa olevan/olevien kasvulohkojen pinta-
alat.
Viljelijän ei myöskään tarvitse jakaa peruslohkoa kah-
deksi vuokratessaan lyhytaikaisella vuokrasopimuk-
sella peruslohkon, ja jättäessään itselleen esimerkik-
si kotitarveviljelyä varten kasvulohkon, jolle hän ei
hae tukea. Koska peruslohkolle ilmoitettujen kas-
vulohkojen summan pitää kuitenkin olla yhtä suu-
ri kuin peruslohkon ala, vuokraaja ilmoittaa myös
omistajan kotitarveviljelylohkon omalla kasvulohko-
lomakkeellaan tilapäisesti viljelemättömänä alana.
Peruslohkolomakkeella ilmoitetaan ala, johon sisäl-
tyvät sekä vuokraajan kasvulohkot että omistajan ko-
titarvelohko. Vuokralainen ja tapauksesta riippuen
myös omistaja jättävät lomakkeen 102A.
Vain omistaja saa tehdä muutospyyntöjä perusloh-
kon digitointiin, jos peruslohkolla on kahden eri vil-
jelijän kasvulohkoja. Jos taas kumpikaan viljelijöistä ei
ole omistaja, niin se jonka kasvulohkojen yhteenlasket-
tu ala on suurempi, tekee muutospyynnön digitoinnis-
ta. Muutoksen tekijän on huolehdittava, että toinen
samalla lohkolla viljelevä on tietoinen muutoksesta
ja muutoksen tuloksena toimitetusta uudesta digitoi-
dusta kartasta. Valvonnassa kasvulohkojen pinta-alat
sekä mahdolliset havaittujen digitointivirheiden oikai-
sut ja seuraamukset määritetään samojen sääntöjen
perusteella, kuin jos peruslohkolla olisi yksi viljelijä.
2)
Yhteislaidun:
Yhteislaitumet muodostavat myös
poikkeuksen yhden viljelijän sääntöön. Niiden osal-
ta peruslohkon kooksi merkitään yhteislaitumen koko
pinta-ala, vaikka niillä olisi useampi käyttäjä.
Peruslohkojen rajat
Peruslohkoa rajaavista ojista käytetään nimitystä reuna-
oja riippumatta ojan leveydestä. Peruslohkoa rajaavat ojat
voivat olla metsän tai tien laidassa. Myös lohkon halkaise-
vat ojat ovat reunaojia. Reunaojan keskimääräisestä levey-
destä riippuu, voidaanko oja sisällyttää peruslohkon alaan.
Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on enintään
3 metriä leveä, on peruslohkon raja ojan keskikohdassa.
Ojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdasta.
• Alle kolme (3) metriä leveä reunaoja: peruslohkon rajal-
ta (ojan keskeltä) mitattu reunaoja ja sen viljelemätön
piennar voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-
alaan, jos niiden yhteenlaskettu leveys ei ylitä kahta (2)
metriä.
Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on yli 3 metriä le-
veä, on peruslohkon raja ojan pellon puoleisessa reunassa
eli pellon ja ojan taitekohdassa.
5
