54
Uutta 2014
• Vuonna 2014 päättyviä luonnonhaittakorvaussitou-
muksia jatketaan yhdellä vuodella
• Vuonna 2014 päättyviä ympäristötukisitoumuksia jat-
ketaan yhdellä vuodella
• Ympäristötukisitoumusta jatkettaessa tiettyjen lisä-
toimenpiteiden vaihtaminen on mahdollista.
Uusien luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitou
musten hakemisesta säädetään valtion talousarvion
määrärahojen rajoissa vuosittain annettavassa luonnon-
haittakorvauksen ja ympäristötukien hakua koskevas-
sa valtioneuvoston asetuksessa. Hakuoppaan painoon
mennessä vuoden 2014 asetusta ei ole vielä annettu.
Luonnonhaittakorvaukset
Luonnonhaittakorvauksella varmistetaan maan maata-
louskäyttöä epäsuotuisilla alueilla. Sillä muun muassa
ylläpidetään maaseudun elinkelpoisuutta ja edistetään
ympäristöystävällisiä viljelyjärjestelmiä. Luonnonhaitta-
korvauksen kansallinen lisäosa tukee luonnonhaittakor-
vauksen tavoitteita erityisesti kotieläintiloilla. Molempien
tukien maksua haetaan kevään päätukihaussa jokaisena si-
toumusvuonna.
Ympäristötuet
Ympäristötuen ehdot vuosille 2007–2013 perustuvat Man-
ner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan.
Ympäristötukikokonaisuus muodostuu seuraavista osista:
• vähimmäisvaatimukset lannoitukselle ja kasvinsuojelu-
aineiden käytölle (luku 6. täydentävät ehdot)
• perustoimenpiteet
• lisätoimenpiteet
• erityistukisopimukset
Viisivuotisen ympäristötukisitoumuksen tehdessään vil-
jelijä noudattaa perustoimenpiteitä maatilan koko pelto-
alalla.
Perustoimenpiteitä tehostavien lisätoimenpiteiden valin-
nassa viljelijällä on useita vaihtoehtoja. Ympäristötuen
erityistukisopimukset ovat viisi- tai kymmenvuotisia, vil-
jelijän ja valtion kesken tehtäviä sopimuksia. Myös rekis-
teröidyillä yhdistyksillä on mahdollisuus hakea eräitä ym-
päristötuen erityistukia. Ympäristötukea täydentää sekä
viljelijöille että yhdistyksille tarkoitettu ei-tuotannollisten
investointien tukijärjestelmä.
8.1 Tukien yhteiset ehdot
Yleiset edellytykset
Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki ovat osa EU:n
maaseudun kehittämistoimenpiteitä. Ohjelmakaudella
2007–2013 EU:n rahoitusosuus viljelijälle maksettavasta
luonnonhaittakorvauksesta ja ympäristötuesta on 28 % ja
loput 72 % maksetaan kansallisista varoista. Poikkeukse-
na ovat eräät ympäristötuen erityistukisopimukset, joiden
EU:n rahoitusosuus on 45 %.
Viljelijä, joka on sitoutunut ympäristötukeen, voi hakea
myös ympäristötuen erityistukia ja ei-tuotannollisten in-
vestointien tukea. Erityistuista on kerrottu luvussa 8.6 ja
ei-tuotannollisten investointien tuista on kerrottu luvussa
8.8.
Viljelijä voi tarvittaessa pyytää apua luonnonhaittakor-
vaukseen ja ympäristötukeen liittyvissä asioissa kuntien
maaseutuelinkeinoviranomaisilta,
neuvontajärjestöistä
ja EU-avustajilta. Ympäristötuen erityistuista vastaavat
ELY-keskukset.
Ohjelmakaudella 2007–2013 tehtyjen luonnonhaittakor-
vauksen ja ympäristötuen sitoumusten maksamisen pe-
rusedellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen.
Täydentävistä ehdoista on kerrottu enemmän hakuop-
paan luvussa 6, viljelijöille toimitetuissa oppaissa sekä si-
toumusehdoissa.
Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksamisen
yleisenä edellytyksenä on lisäksi, että tuen kohteena ole-
valta peltoalalta on sato korjattu tai peltoala on hoidettu
luvussa 8.1.1 kuvatulla tavalla. Ruokohelven sadonkorjuu
voidaan kuitenkin tehdä myös kasvukautta seuraavana ke-
väänä.
Täydentävien ehtojen vähimmäisvaatimusten mukaan
mm. kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30. päivänä
kesäkuuta. Lohkolle on kylvettävä esikasvi viimeistään 30.
päivänä kesäkuuta, jos lohkolle kylvetään tai istutetaan
ympäristötuen ryhmän 1 puutarhakasveja. Esikasvia ei
tarvitse kylvää, jos lohkolle istutetaan salaattikasveja, kii-
nankaalia, kukkakaalia tai parsakaalia. Puutarhakasveja
koskevat mahdolliset kasvutiheysvaatimukset on kerrottu
sitoumusehdoissa.
8. Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
