59
8
jäljempänä esitettyjä hoitovaatimuksia. Ympäristötukea
maksetaan enintään 15 %:lle tilan tukikelpoisen peltoalan
vuosittaisesta kokonaismäärästä. Peltoala, joka on ilmoi-
tettu luonnonhoitopelloksi, mutta joka ylittää 15 %:n alan,
katsotaan viherkesannoksi ja sitä tulee hoitaa täydentävi-
en ehtojen mukaisesti.
Tukikelvottomalle alalle ilmoitettu luonnonhoitopelto
katsotaan viherkesannoksi ja näitä aloja tulee hoitaa täy-
dentävien ehtojen mukaisesti. Tällaiset alat on suositel-
tavaa ilmoittaa tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella
102B viherkesannoksi.
Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta tavanomaises-
sa nurmi- tai heinäkasvien viljelyssä olevalle pellolle tai py-
syvälle laitumelle. Tukea ei makseta myöskään muulle eri-
tyistukisopimusalalle kuin luonnonmukaisessa tuotannossa
tai luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa olevalle pelto-
alalle. Luonnonhoitopellon ympäristötuki voidaan maksaa
lohkolle, jolle on tehty erityistukisopimus lietelannan sijoit-
tamisesta peltoon, jos erityistuen maksua ei haeta.
Vuonna 2009 tai myöhemmin annetussa ympäristötuki
sitoumuksissa luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa
vain, jos viljelijän ympäristötuessa tukikelpoisesta pelto-
alasta on luonnonhoitopeltoa koko sitoumuskauden ajan
vähintään 5 %, kuitenkin vähintään 0,5 ha ja viljelijä on si-
toutunut tähän ehtoon.
Monivuotiset nurmipellot
Monivuotisten nurmipeltojen vesiensuojelullisena tavoit-
teena on suojata pitkäaikaisesti pellon pintaa sade-, su-
lamis- ja valumavesien eroosiota aiheuttavalta vaikutuk-
selta, parantaa peltomaan rakennetta ja koostumusta,
vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta sekä lisä-
tä maaperän eloperäisen aineksen määrää. Niillä on myös
luonnon monimuotoisuutta edistävää vaikutusta.
Monivuotisten nurmipeltojen kasvusto on perustetta-
va viimeistään 30 päivänä kesäkuuta monivuotisten nur-
mi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Siemenseokses-
sa saa olla enintään 20 % typensitojakasvien siementä.
Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suoja-
viljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämäl-
lä. Monivuotisena nurmipeltona voidaan ilmoittaa myös
edellisenä vuonna monimuotoisuuspeltona ilmoitettu loh-
ko, edellyttäen, että lohkolla on kattava nurmikasvusto.
Monivuotiset nurmipellot voivat myös olla aiemmin pe-
rustettuja monivuotisia nurmia.
Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoi-
tus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamisek-
si. Lannoituksessa noudatetaan ympäristötuen sitoumus-
ehtojen taulukoissa 3 ja 4 esitettyjä viherlannoitusnurmen
perustamiseen määritettyjä lannoitustasoja.
Monivuotisten nurmipeltojen kasvuston vuosittainen
niittäminen ei ole pakollista. Niitto on kuitenkin tehtä-
vä aina, kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edel-
lyttää ja kaikissa tapauksissa vähintään joka kolmas vuo-
si. Lisäksi pensaiden ja puiden kasvu alueelle on estettävä.
Jos kasvusto niitetään, niiton ajankohdassa ja toteutukses-
sa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot.
Niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja ni-
säkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kier-
tämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Niittojätteen saa
korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Laidunnus on
sallittua, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä
ympäri vuoden.
Monivuotisilla nurmipelloilla ei saa käyttää kasvinsuo-
jeluaineita. Monivuotisia nurmipeltoja ei saa muokata
muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yh-
teydessä. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei luonnonhoito-
pelloilla voi poiketa.
Monivuotiset nurmipellot on säilyttävä samalla lohkol-
la vähintään kaksi kasvukautta. Monivuotiset nurmipel-
lot saa päättää toisen vuoden jälkeen 31.8. alkaen tai 15.7.
alkaen, jos monivuotisten nurmipeltojen kasvusto pää-
tetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Kasvuston päät-
täminen syksyllä on tehtävä mekaanisesti, kyntämällä tai
muokkaamalla, ilman kasvinsuojeluaineita. Jos syksyl-
lä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus on tehtävä mah-
dollisimman myöhään syksyllä. Kasvusto on suositeltavaa
päättää vasta seuraavana keväänä.
Jäljempänä esitettyyn taulukkoon on koottu monivuotis-
ten nurmipeltojen perustamiseen, hoitoon ja päättämi-
seen liittyviä keskeisiä asioita
Monimuotoisuuspellot
Monimuotoisuuspeltojen tavoitteena on lisätä luonnon
monimuotoisuutta edistämällä luonnonvaraisten lajien
elinolosuhteita ja tarjoamalla luonnonvaraisille eläimille
ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja peltoympäris-
tössä. Monimuotoisuuspellot toimivat myös maatalous-
maiseman monipuolistajina.
