50
7. Tilatuki
Raivioiden tulee olla viljelykelpoisia 1.1., jotta ne voidaan
ilmoittaa tukihakuvuonna tilatukiominaisuudeltaan pel-
loksi. Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan, että peruskun-
nostustoimenpiteitä, kuten kalkitus tai ojitus, ei tarvitse
lohkolla enää tehdä. Lohkolla olisi pystyttävä tuottamaan
tavanomainen sato. Uusia tukioikeuksia ei raivioiden pe-
rusteella myönnetä, mutta tukikelpoisena alana niillä voi-
daan käyttää jo olemassa olevia tukioikeuksia. Uusia
raivioita ei voida ilmoittaa tukihakuvuonna tilapäisesti vil-
jelemättömäksi pelloksi. Jos raiviolohkolla ei tuoteta sa-
toa, on ala ilmoitettava vähintään viherkesantona.
Luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdas-
sa tarkoitetun viljelemättömyyssitoumuksen, maatalous-
yrittäjien luopumiskorvauksista annetun lain (1330/1992)
9 §:ssä tarkoitetun viljelemättömyyssitoumuksen tai maa-
talousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994)
12 §:ssä tarkoitetun viljelemättömyyssitoumuksen alaisena
olevien peltojen on täytettävä samat viljelykelpoisuusedel-
lytykset kuin esim. tukikelpoisiksi hyväksyttävien raivioi-
den (ks. edellinen kappale).
Ympäristötuen erityistukisopimusaloja voi olla millä ta-
hansa tilatukiominaisuudella, mutta tilatukea maksetaan
vain tilatukiominaisuuksille pelto (A) ja pysyvä laidun (B).
Jos erityistukisopimusala sisältää joitakin muita aloja, esi-
merkiksi metsäsaarekkeita, kosteikkoja tai laskeutusaltai-
ta, on niistä tehtävä oma peruslohkonsa. Näiden alojen ti-
latukiominaisuus on D tai E. Poikkeuksena ovat vuosina
1995–1999 perustetut 20-vuotiset erityistukisopimusalat,
jotka eivät ole tilatuessa tukikelpoista alaa. Nämä alat on
merkittävä omalla kasvikoodillaan ja näiden peruslohko-
jen ala on tilatukiominaisuudeltaan peltoa (A).
Hamppu
on tilatuessa tukikelpoinen kasvi, mutta sen tu-
kikelpoisiin lajikkeisiin, viljelyyn ja korjuuseen liittyy eri-
tyisvaatimuksia. Tarkemmat yksityiskohdat hamppuun
liittyvistä erityisvaatimuksista löytyvät tämän oppaan liit-
teestä G.
Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei makseta tilatukea.
Tilatuessa eivät ole tukikelpoisia pysyvien kasvien kasvi-
huonealat (esim. perennat), viinirypäle, 5-vuotias tai yli
oleva koristepaju punontatarkoitukseen, 5-vuotiaat tai yli
olevat koristekasvit, joista kerätään jatkuvaa satoa sekä
5-vuotiaat tai yli olevat leikkovihreät tai -havut. Näiden
alojen tilatukiominaisuus on kuitenkin pelto (A).
PYSYVÄ LAIDUN (B)
Pysyvä laidun tarkoittaa maata, jota käytetään heinäkas-
vien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko
luonnollisesti (itseuudistuvasti) tai viljelemällä (kylvämäl-
lä) ja joka ei ole kuulunut viljelykiertoon viimeisen viiden
vuoden aikana. Viljelykierroksi katsotaan mm. sellainen
nurmiviljely, jossa vanha nurmi hävitetään tietyin väliajoin
(esim. torjunta-aineella tuhoamalla ja/tai kyntämällä) ja
kylvetään uusi nurmen siemen.
Pysyvän laitumen kylvöllä tarkoitetaan nurmen pitämis-
tä rehuntuotantoon soveltuvana viljelytoimenpitein. Py-
syvälle laitumelle voidaan kylvää heinäkasvien tai muiden
nurmirehukasvien siementä esim. estämään haitallisten
kasvien leviämistä. Pysyvän laitumen tulee poiketa selvästi
luonnontilaisesta kasvustosta. Huomattava on myös, että
pysyvien laidunten hoito (tarkemmin luvussa 6.1 edellyt-
tää alueiden pitämistä avoimina laiduntamalla, niittämällä
tai raivaamalla. Lisäksi pysyvää laidunta tulee hoitaa niin,
että alalla kasvaa heinä- ja nurmirehukasveja. Esimerkik-
si niittämätöntä/raivaamatonta ruovikkoa tai veden peit-
tämiä alueita ei voi ilmoittaa pysyviksi laitumiksi.
Pysyvää laidunta on tullut edellisen viiden vuoden aikana
käyttää vain heinä- tai nurmirehukasvien kasvattamiseen.
Heinäkasveilla tai muilla nurmirehukasveilla tarkoitetaan
kaikkia sellaisia nurmikasveja, jotka esiintyvät perinteises-
ti luonnonniityillä, tai joiden siemeniä tavallisesti käytetään
laitumille ja niityille tarkoitetuissa siemensekoituksissa.
Pysyvällä laitumella ei ole eläinten laiduntamisvaatimusta,
eikä sen tarvitse olla aidattu alue.
Pysyvällä laitumella enintään 1/3 alasta saa olla puiden,
pensaiden tai puumaisten katajien peittämää ja alueel-
la saa kasvaa enintään 50 puuta hehtaarilla. Puita koske-
vaa tiheysvaatimusta ei saa ylittää alan millään osalla. Täy-
dentäviä ehtoja (ks. hakuoppaan luku 6) on noudatettava
myös puita kasvavalla pysyvän laitumen osalla. Metsämaa
ei voi olla pysyvää laidunta.
Jos viljelijällä on hallinnassaan yli 5 vuotta vanhoja nur-
mia, tulisi ne ilmoittaa kasvikoodeilla ”pysyvä kuivaheinä,
säilörehu, tuorerehu” tai ”pysyvä laidunnurmi”. Yli 10 vuot-
ta vanhat nurmet tulisi ilmoittaa ”luonnonlaidun ja -niit-
ty” -koodilla.
Pysyvää laidunta ei ole ala joka on
• tuotannonmuutossitoumuksen, LUEL-, LUKL- tai
LUTU -viljelemättömyyssitoumuksen alaista alaa
• 5-, 10- tai 20-vuotista erityistukisopimusalaa, kun sopi-
mus on tehty pellolle
• viiden edellisen vuoden aikana ollut kesantona
• kuulunut viiden edellisen vuoden aikana viljelykiertoon
