Ajattele toisinpäin!
Meillä ihmisillä on tapana ajatella vähän nurinkurisesti niin,
että jos otan käyttöön apuvälineen, vaikkapa rollaattorin,
on menty askel huonompaan ja se on sitten lopun alkua.
Asia on kuitenkin päinvastoin: Apuvälineen avulla ihminen
pystyy pitämään itsensä paremmassa kunnossa. – Kun on se
rollaattori, voi liikkua turvallisemmin, kokonaisliikkuminen
lisääntyy ja kunto paranee. Tulee lähdettyä ulos, kun ei ole
pelkoa kaatumisesta, Pekka Meronen toteaa.
Tämän ovat huomanneet maksajatahotkin, jotka suhtautuvat
rollaattoreiden hankkimiseen myötämielisesti. – Asiaan
vaikuttaa osaltaan se, että esimerkiksi Ruotsista - ja
Suomesta myös - on jo pitkältä ajalta tutkimustuloksia
siitä, miten paljon rollaattorit vähentävät loukkaantumisista
ja kaatumisista johtuvia pitkäaikaisia hoitoja. Rollaattori
tienaa hintansa nopeasti takaisin ennaltaehkäisevällä
vaikutuksellaan.
– Tämän päivän apuvälineet tukevat en-
tistä paremmin iäkkäiden kotona pär-
jäämistä. - Asenteita kannattaa tar-
kistaa: apuvälineen käyttöönotto ei ole
askel huonompaan vaan parempaan,
Pekka Meronen korostaa.
Suomen pioneereihin kuulu-
va, kuuden selkäydinvammaisen 25
vuotta sitten perustama PT-keskus
käy esimerkistä. – Suomalainen, tie-
toteknisiin apuvälineisiin erikoistu-
nut Comp-Aid Oy osti meidät viime
vuonna ja olemme nyt samaa kon-
sernia. Kauppa oli molempien yri-
tysten strategioiden mukainen, sillä
haimme paitsi kasvua myös syner-
giaa.
Meronen toteaa, että apuväline-
alalla tuote ja palvelu ovat kietou-
tuneet yhä tiiviimmin yhteen. Esi-
merkiksi käy vaikkapa klassinen
pyörätuoli. – Vielä vuonna 1987 pyö-
rätuoli oli karrikoidusti tuoli, jossa
oli pyörät – ergonomisuuteen ja is-
tuma-asentoihin ei osattu kiinnittää
huomiota. Tänä päivänä se on henki-
lökohtainen apuväline, joka rakenne-
taan erilaisten lisävarusteiden, kuten
Patjakin voi olla apuväline. Saksalaisen
Thomashilfen Thevo-patjojen mikrosti-
muloiva vaikutus perustuu patjojen ra-
kenteeseen ja nukkujan pieniinkin liik-
keisiin. Pienin siipielementein varustettu
jousituskehikko tuottaa vastaliikkeitä,
jotka parantavat nukkujan kehontunte-
musta, edistävät verenkiertoa ja vähen-
tävät yöheräilyjä. Parantunutta yöunta
ovat raportoineet niin autistilasten per-
heet kuin muistisairaat ja heidän omai-
sensa. Tutkimustulokset kertovat samaa.
istuintyynyjen ja selkätukien avulla
kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpei-
siin sopivaksi, Meronen sanoo.
Pyörätuolin käyttäjä tekee päiväs-
sä keskimäärin 2000-3000 kelauslii-
kettä. Tätä päivää on sekin, että ke-
laajaa voidaan tarvittaessa ohjata
optimaaliseen kelaustapaan yksilölli-
sesti mitatun datan pohjalta. – Pyörä-
tuolin pyöriin kiinnitettävällä Smart-
Wheel-laitteistolla pystytään jo 10
minuutissa tekemään analyysi ke-
laajan tekniikasta.
Eniten mahdollisuuksia itsenäi-
seen pärjäämiseen on lisännyt ympä-
ristönhallintalaitteiden kehittyminen.
– Esimerkiksi sähköpyörätuoleja voi
tänä päivänä ohjata muun muassa
silmillä, puhaltamalla tai imemällä.
Ohjauspaneelin avulla on mahdollis-
ta avata koti- tai autotallinovi tai yh-
distää pyörätuoliin tietokoneen hii-
ritoiminnot. Mobiilisovelluksia on
puolestaan otettu käyttöön erilaisis-
sa hälytyspalveluissa vanhustenhoi-
dossa, Meronen kertoo.
Ja vielä yksi ajan trendi apuvä-
linealalla: - Ihmiset ostavat jo nyt
ja uskon että tulevaisuudessa vielä
enemmän apuvälineitä ihan omalla
rahallaan. Siihen suuntaan vaikutta-
vat toisaalta julkisen sektorin sääs-
töpaineet, mutta myös uusien suku-
polvien uudenlainen käyttökulttuuri.
Nuoremmat polvet ovat tottuneet
hankkimaan käyttöönsä tietotekniik-
kaa. Heidän kynnyksensä siirtää sa-
ma ajattelu elämänlaatua parantaviin
apuvälineisiin on matala. Tämä nä-
kyy mm. siinä, että kolmikymppiset
ostavat jo tänä päivänä vaikkapa te-
rapiaominaisuuksia sisältäviä patjo-
ja. Hyvinvointiin ollaan valmiita sat-
saamaan, Meronen summaa.
Fysi 1
2013
33
