Väitökset / Uutisia
Kotikuntoutus lonkkamurtuman
jälkeen voi säästää laitoshoidolta
TtM
Johanna Edgren
totesi väitöstutkimuksessaan, että lonk-
kamurtumapotilaan kuntoutukseen kannattaa panostaa kotiu-
tumisen jälkeen. Hän selvitti nousujohteisen kuntosaliharjoitte-
lun ja yksilöllisesti suunnitellun kotikuntoutuksen vaikutuksia yli
60-vuotiaiden lonkkamurtuman kokeneiden henkilöiden toimin-
takykyyn. Kuntoutusmenetelmien vaikuttavuuden lisäksi tutki-
muksessa selvitettiin toimintakyvyn, toiminnallisen tasapainon ja
tasapainon varmuuden välisiä yhteyksiä lonkkamurtuman jälkeen.
– Kolme kuukautta kestänyt voimaa lisäävä harjoittelu fysio-
terapeutin ohjauksessa auttoi selviytymään paremmin päivittäi-
sistä toiminnoista lonkkamurtuman jälkeen. Yksilöllisesti suun-
niteltu kotikuntoutus voi puolestaan edistää lonkkamurtumasta
toipumista jopa enemmän kuin voimaharjoittelu, Edgren tiivis-
tää tutkimuksen päätulokset.
– Monesti kuntoutusprosessi myös jää kesken ikääntyneen
henkilön kotiutuessa ja jäädessä oman onnensa nojaan, Edgren
tarkentaa. Oikein ajoitetulla ja toteutetulla kuntoutuksella on mer-
kittävä rooli toimintakyvyn elpymisen ja säilymisen kannalta. Tut-
kimustulokset erilaisten avokuntoutusmenetelmien vaikutuksista
ovat olleet osittain ristiriitaisia ja siksi lisätutkimusta on tarvittu.
TtM Johanna Edgrenin fysioterapian väitöskirja
”Physical disability in community-dwelling older
people after hip fracture. Randomized controlled
trials with physical rehabilitation” (Kotona asuvien
iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky lonk-
kamurtuman jälkeen) tarkastettiin Jyväskylän yli-
opistossa 29.11.2013.
Kuntoutukseen pääsy kiven alla
Kuntoutusjärjestelmässäonkuntoutujankannaltapahojapuutteita,
arvioivat järjestöjen kuntoutusammattilaiset sosiaali- ja terveys-
alan kattojärjestön SOSTEn Järjestöbarometrissa.
Järjestöjen kuntoutuspäälliköiden mukaan kuntoutusjärjes-
telmä ei toimi. Selvä enemmistö on sitä mieltä, että kuntoutuksen
saatavuudessa on alueellisia eroja, lakisääteisten hoito- ja kuntou-
tussuunnitelmien tekoa laiminlyödään ja kuntoutukseen pääsy
on liian vaikeaa.
Vain 28 % arvioi, että kuntoutukseen hakeutuvat sitä eniten
tarvitsevat ja 21 %:n mielestä kuntoutukseen pääsevät ne, jotka
sitä eniten tarvitsevat. 5 %:n mielestä kuntoutuksen jatkuvuus
toteutuu hyvin.
- Tulosten mukaan kuntoutukseen pääsyä ei ohjaa pelkkä
kuntoutuksen tarve, vaan mitä suurimmassa määrin myös kyky
hakeutua palvelujen piiriin. Tilanne on epäoikeudenmukainen,
toteaa pääsihteeri
Vertti Kiukas
SOSTEsta.
- Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan merkittävästi pa-
rantaa ihmisten työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä peruuttamat-
tomien haittojen syntyminen. Inhimillisesti katsoen se on vält-
tämätöntä ja taloudellisestikin yhteiskunnalle erittäin järkevä
investointi, Kiukas sanoo.
Järjestöjen mukaan niiden edustamien asiakasryhmien pääsy
kuntoutukseen on vaikeutunut viidessä vuodessa. Eniten on vai-
keutunut pääsy sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kustantamaan
kuntoutukseen sekä Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tehneet sosiaali- ja terveysminis-
teriölle aloitteen kuntoutuksen ongelmien korjaamiseksi. Järjestö-
jen mielestä kuntoutukseen pääsy on turvattava kuntoutustakuulla.
36
Fysi 1
•
2014
mediteam.fi
mediteam.fi
mediteam.fi
mediteam.fi
