Puheenjohtajalta
S
airausvakuutuskorvaus, joka
on taannut kansalaisille valin-
nanmahdollisuuden, on edel-
leen uhan alla ja säästölistoilla
. Se
hämmästyttää siksi, että siirrettäväk-
si kaavailtu 20 miljoonan euron ra-
hasumma jauhautuisi julkisella puo-
lella helposti suuriin rattaisiin, mutta
nykyisellään tuottaa asiakkaiden saa-
mina korvauksina, kertakorvauksen
pienuudesta huolimatta, merkittä-
vää kansantaloudellista hyötyä. Työ-
ikäinen tai ikäihminen hankkivat sen
turvin itselleen ajoissa apua työky-
kynsä ja toimintakykynsä ylläpitämi-
seen. Sairausvakuutuskorvaus on asi-
akkaalle merkityksellinen kannustin
omasta terveydestä huolehtimiseen.
Rahan siirtäminen julkiseen ter-
veydenhuoltoon ja kunnille olisi juu-
ri tämän tärkeän
ennaltaehkäisyn
kannalta romuttava ratkaisu. Jos
kyseinen summa ohjataan kunnille
kaavailtuun palvelusetelimalliin kor-
vamerkitsemättömänä, se mitä to-
dennäköisimmin hajoaisi eri hallinto-
kunnille, eikä koskaan kohtaisi apua
tarvitsevaa asiakasta. Terapian tar-
peen arviointia eivät todennäköisesti
ohjaisi lääkärin tutkimukseen perus-
tuvat lääketieteelliset seikat, vaan ki-
ristyvässä kuntataloudessa syntyvien
kustannusten minimointi. Apu asiak-
kaalle tulisi liian myöhään.
Kuntien hoitojonot tulisivat vä-
littömästi kasvamaan
ja hoitoon
pääsy viivästyisi aiheuttaen työky-
vyttömyys- ja sairauspoissaolojen
vääjäämätöntä lisääntymistä sekä
terveysmenojen kasvua tulevaisuu-
dessa. Yksityissektorilla tehty varsin
mittava ja jo markkinoiden kilpai-
luttama työ siirtyisi kuntien
terveyskeskuksiin verovaroin
maksettavaksi. Kuntien kus-
tannukset ja näin verovaroin
kerätyn julkisen rahan tarve
mallissa kasvaisi. Sairausva-
kuutuksen sairaanhoitokor-
vauksethan ovat nimensä
mukaisesti korvauksia kan-
salaisille heidän käyttäes-
sään yksityisiä terveyspalveluja.
On tärkeää muistaa, että aina sai-
rausvakuutuskorvausta saadessaan
asiakas on satsannut jo itse omas-
ta kukkarostaan vielä huomattavasti
suuremman summan omaan kuntou-
tumiseensa. Asiakas on osallistunut
oman toimintakykynsä turvaami-
seen. Esimerkiksi fysioterapiakäyn-
nin hinnasta asiakas maksaa itse
suurimman osan ja vain 20 % tulee
yhteiskunnalta.
Tässä yhteydessä on myös muis-
tettava, mistä sairausvakuutukseen
käytettävä raha kerätään. Toisen
puolen maksaa valtio, mutta toinen
puoli kerätään kansalaisilta. Jokai-
nen meistä maksaa palkkasummas-
taan 1,3 prosenttia sairausvakuutuk-
seen kohdentuvaa vakuutusmaksua.
Hoidoista maksettujen korvausten ta-
so on laskenut vuodesta 1990 lähti-
en.
Leikkaus tähän menoerään on
jo tehty
.
Nykyisessä järjestelmässä raha
on seurannut asiakasta ja asiakas
on päässyt kilpailuttamaan markki-
noita. Korvaus on myös kaikille kan-
salaisille tasa-arvoinen valinnanva-
pauden mahdollistaja. Eri puolilla
maata, lähellä ihmistä sijaitsevissa
fysioterapia- ja kuntoutusyrityksissä
pystymme tuottamaan yhteiskunnan
kannalta merkittävää terveys- ja talo-
ushyötyä, kun ihmisillä on kannustin
panostaa omasta työ- ja toimintaky-
vystään huolehtimiseen.
Me fysioterapiayrittäjät täyden-
nämme julkisen sektorin palvelu-
tarjontaa omalla tuotannollamme ja
olemme omalta osaltamme mukana
talkoissa kustannustehokkaiden pal-
velujen järjestämisessä. Terveyspo-
litiikan ja hyvinvointiyhteiskunnan
tavoitteet eivät ole tässä uhattuina.
Päinvastoin: Kunnat voivat
onnis-
tuneella ja yrittäjyysmyönteisellä
elinkeinopolitiikalla
edistää toimi-
vien markkinoiden syntymistä. Kun-
tien elinkeinopolitiikan tehtävähän
on kehittää yritysten toimintaympä-
ristöä. Yrittäjyys uusien työpaikkojen
ja verotulojen synnyttäjänä tunnus-
tetaan yleisesti, mutta terveyspal-
veluista puhuttaessa sitä vielä vie-
roksutaan. Viime vuonna yritykset
tuottivat yli 20 prosenttia kaikista
Suomessa tuotetuista terveyspalve-
luista ja fysioterapiasta peräti 80 pro-
senttia.
Tuula Mustonen
FYSI ry:n puheenjohtaja
Kustannus-
tehokas
kelakorvaus
4
Fysi 2
2013
