Päivä Saara Suoniemen
yrittäjänpolulla
On aurinkoinen kesäkuun lopun aamu vuonna 2013. Fysioterapiayrittäjä Saara Suoniemi
aloittaa tyypillistä työpäiväänsä Forssassa ja jatkaa sieltä Humppilaan, puolitoista vuotta sitten
tädiltään ostamaansa, nyt ikiomaan yritykseen. Päivän mittaan hän kohtaa viisi jo ennestään
tuttua kuntoutujaa ja yhden aivan uuden. Hän tutkii, ohjaa, hoitaa, teippaa. Illalla hän testaa
vielä suuren joukon voimistelijatyttöjä.
1
2
Teksti ja kuvaT:
Ritva Tiittanen-Wallenius
S
aara Suoniemen yrittäjänpolku
oli kaikkea muuta kuin itses-
täänselvyys: hänestä ei pitänyt
tulla yrittäjää - koskaan. – Opiskeluai-
kana meillä oli valittavana Minustako
yrittäjä -kurssi. Ajattelin, että tuonne
en ainakaan mene.
Toisin kuitenkin kävi ja Saara
Suoniemestä tuli fysioterapiayrittä-
jä, mutkan kautta ja vaiheessa, jos-
sa ammattitaitoa oli karttunut noin
kymmenen vuoden ajan mielenkiin-
toisissa fysioterapiapesteissä Suo-
messa ja maailmalla. – Itse en olisi
ollut valmis yrittäjäksi yhtään aikai-
semmin, hän arvelee.
Päätöksen hetki oli puolitoista
vuotta sitten, jolloin Humppilassa fy-
sioterapiayrittäjänä toimiva Saaran tä-
ti ilmoitti, että nyt hän sitten ihan oi-
keasti lähtee eläkepäiviä viettämään
ja myy yrityksensä – ota tai jätä.
Saara Suoniemi oli aiemmin kui-
tannut tädin ehdotukset ajatuksel-
la ”Ei missään tapauksessa - ei ole
minun juttuni”. Tädin pyynnöstä ja
mieliksi, mutta edelleen samoilla ”ei
koskaan” -asetuksilla hän lähti mu-
kaan tilaisuuteen, jossa käytiin läpi
Ely-keskuksen yrityksestä tekemää
kartoitusta.
Kyseessä oli ns. viestinvaihtora-
portti eli puolueeton kartoitus siitä,
mitä yritys maksaisi ja millaisin eh-
doin se olisi ostettavissa, oli ostaja
sitten kuka tahansa. Raportti perus-
tui useamman vuoden ajalta läpikäy-
tyihin tilinpäätöksiin, joiden pohjalta
myös yrityksen hinta määräytyi.
- Tajusin, ettemme olleet tädin
kanssa koskaan tulleet puhuneeksi
siitä, miten yrityksellä menee. Kar-
toitustilaisuudessa minulle jotenkin
konkretisoitui se, että kun tekee niin
ja niin paljon työtä, yritys pärjää,
Saara Suoniemi kuvailee. – Sekin al-
koi pyöriä päässä, että toista tällaista
tilaisuutta ei kohdalleni varmaan tule
eikä minun siten tule ehkä koskaan
kokeiltua yrittäjyyttä.
Ostopäätökseen oli kuitenkin vie-
lä pitkä, tuskainenkin matka. - Mi-
nulla oli muutama raastava kuukausi
aikaa miettiä. En todellakaan tiennyt,
mitä tekisin, eikä asiassa oikein voi-
nut kukaan auttaa. Päätös oli tehtä-
vä itse.
Saara Suoniemen ”ongelmana”
oli mm. se, että hänellä oli hyvä työ-
paikka Kutomon Fysioterapiassa ja
siellä mahtava työyhteisö. - Kun olen
tällainen ”hölösuu”, minua pelotti
se yksin jääminen paljon enemmän
kuin vaikkapa epävarmuus rahasta.
Minulle nimittäin vakuutettiin asian-
tuntijavoimin, että pärjään kyllä ja
että selviän siitä lainastakin, jonka
tietysti jouduin ottamaan yrityksen
ostoa varten. Suurimmat kysymyk-
set olivat siksi muualla kuin taloudel-
14
Fysi 2
2013
