23 / 24
23
kisoissa ovat olleet purjehdus, uinti ja judo. Yleisurheilus-
sakin maa on tuottanut yksittäisiä tähtiä, kuten kolmiloik-
kaajat Adhemar Ferreira da Silva ja João Carlos de Oliveira
sekä 800 metrin juoksija Joaquim Cruz.
Autourheilu on myös lähellä brasilialaisten sydäntä.
F1-luokan maailmanmestaruuksia ovat voittaneet Emerson
Fittipaldi, Nelson Piquet ja kolarissa vuonna 1994 meneh-
tynyt Ayrton Senna.
Rio de Janeiro
Rio de Janeiro (6,5 miljoonaa asukasta) on Brasilian
toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki.
Se sijaitsee samannimisessä osavaltiossa maan eteläranni-
kolla Guanabara-lahden suulla. Kaupunkikuvaa hallitsevat
lukuisat vuoret ja kukkulat, joista kuuluisimpia ovat Soke-
ritoppavuori (
Pão de Açúcar
) ja Corcovado, jonka huipul-
ta kaupunkia vartioi vuonna 1931 valmistunut Kristus
Vapahtajan patsas (
Cristo Redentor
). Maailmankuuluja ovat
myös Copacabanan ja Ipaneman uimarannat, vuorenrin-
teille kohoavat slummikaupunginosat, (favelat) ja laskiaise-
na kaupungin villitsevä Rion sambakarnevaali.
Ensimmäisenä eurooppalaisena maisemia ihaili portu-
galilainen merikapteeni Gaspar de Lemos, joka purjehti
Guanabara-lahdelle uudenvuodenpäivänä 1502. Hän ereh-
tyi luulemaan lahtea suuren joen suuksi ja antoi löydöl-
leen nimeksi Rio de Janeiro (”tammikuun joki”). Rio de
Janeiron kaupunki perustettiin 1565, kun portugalilaiset
ryhtyivät häätämään lahdelle hieman aiemmin asettuneita
ranskalaisia.
Kaupunki alkoi kasvaa 1700-luvulla, kun siitä tuli sisä-
maan kulta- ja timanttikaivosten tärkein laivaussatama.
Vuonna 1763 Riosta tuli koko Brasilian siirtomaan pää-
kaupunki ja vuosina 1808–21 se toimi Portugalin valta-
kunnan väliaikaisena keskuksena. Brasilian pääkaupungin
aseman Rio de Janeiro menetti vuonna 1960, kun kauas
sisämaahan valmistui uusi hallintokaupunki Brasília.
Olympia-areenat
Rio de Janeiron kuuluisin urheiluareena on Maracanã-sta-
dion, joka valmistui vuoden 1950 jalkapallon MM-kisoja
varten. Tuolloin stadion veti lähes 200 000 katsojaa,
nykyisessä muodossaan noin 75 000. Maracanã toimi jal-
kapallon MM-kisojen päänäyttämönä 1950 ja 2014. Rion
neljästä suurseurasta siellä pelaavat Flamengo ja Fluminen-
se. Vasco da Gamalla on oma São Januario -stadioninsa,
ja Botafogo pelaa Estádio João Havelangella (kapasiteetti
50 000), joka valmistui 2007 ja isännöi samana vuonna
Pan-Amerikan kisoja. Olympiakisoissa Maracanãlla näh-
dään avajaiset ja päättäjäiset sekä jalkapallon ratkaisuotte-
lut, Havelangella yleisurheilukilpailut.
Lentopallon olympiamitalit ratkotaan Maracanãn vieressä
sijaitsevalla sisäareenalla (Maracanãzinho), joka on aiem-
min isännöinyt MM-kisoja niin koripallossa (1954, 1963)
kuin lentopallossakin (1960, 1990). Valtaosa sisälajien
suorituspaikoista samoin kuin olympiakylä ja mediakeskus
on rakennettu kaupungin lounaislaidalle Barra de Tijucan
alueelle Jacarepaguá-järven rannalle. Olympiarakennelmien
alta purettiin moottorirata, jolla ajettiin F1-sarjan Brasilian
osakilpailuja vuosina 1977–89.