Fysi 1/2015

■

Potilasasiamiehen tehtävänä on ensisijaisesti neuvoa

potilaita asioissa, jotka liittyvät potilaan asemasta ja

oikeuksista annetun lain soveltamiseen tai potilas

vahinkolakiin.

■

Potilasasiamiehellä on hyvä olla sekä lainsäädännön

että käytännön tuntemus neuvonnan piiriin kuulu-

vista asioista. Tämä edellyttää säännöllistä työsken-

telyä näiden kysymysten parissa.

■

Potilasasiamiespalvelu on FYSI ry:n merkittävä jäsen

maksuun sisältyvä jäsenetu; jäsenlaitos voi nimetä

asianajaja Ismo Saarisen potilasasiamiehekseen.

Jäsenlaitos toimittaa Aluehallintovirastoon Ismo

Saarisen allekirjoittaman potilasasiamieslomakkeen.

Vastaus:

erveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

käsittelystä annettu laki (ns. asiakastietolaki,

9.2.2007/159) määrittelee velvoitteen niin, että

itsenäisen ammatinharjoittajan tai fysioterapia-

laitoksen on laadittava ja pidettävä yllä tietotur-

vaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyt-

töön liittyvää omavalvontasuunnitelmaa. Kyseinen laki koskee

erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vain niitä, joilla on

käytössään sähköinen potilastietojärjestelmä. Käytännössä tällä tar-

koitetaan erikseen ja nimenomaisesti tähän tarkoitukseen ostettua

potilastietojärjestelmää. Word- tai excelpohjainen itse tehty ”paperi

kortiston jatke” ei ole lain tarkoittama sähköinen järjestelmä, joten

sellaista käytettäessä velvollisuutta omavalvontasuunnitelman laati-

misellekaan ei ole. Omavalvontasuunnitelmaa ei lähetetä lähtökoh-

taisesti minnekään, vaan se tehdään yrityksen omaan käyttöön, ja

sen olemassaoloa ja jatkuvaa päivittämistä valvovat aluehallintovi-

rastot sekä Valvira.

Mikäli sähköinen potilastietojärjestelmä myöhemmin kuiten-

kin hankitaan, tulee laatia myös omavalvontasuunnitelma.

Samaisen asiakastietolain perusteella jokaisen yrityksen tai

ammatinharjoittajan tulee liittyä Kanta-arkistoon, mikäli poti

lastietojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti ja käytössä

on edellä mainitun kaltainen sähköinen potilastietojärjestelmä.

Asiakastietolain mukaan liittyminen Kanta-arkistoon tulee

suorittaa 1.9.2015 mennessä ja omavalvontasuunnitelman tulee

puolestaan olla laadittuna viimeistään 1.4.2015 mennessä.

Asiakastietolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan, jos

yksityisellä palvelujen antajalla on käytössä sähköiset tietojärjestel-

mät potilastietojen käsittelyssä, eikä yritys halua liittyä valtakunnal-

lisiin arkistointipalveluihin, tulee yrityksen tulostaa potilasasiakir-

jat säilytettäviksi paperiarkistossa.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa täytyykö vanhatkin potilasasiakir-

jat tulostaa tai että saadaanko vanhoja tietoja ylipäänsä pitää säily-

tyksessä yhtä aikaa sekä paperisessa että digitaalisessa muodossa.

Asiaa on kysytty lakitekstin kirjoittaneilta sosiaali- ja terveysmi-

nisteriön lakimiehiltä, mutta tätä kirjoitettaessa heiltä ei saatu vielä

asiaan vastausta.

Myös omavalvontasuunnitelma tulee laatia, mikäli käytössä on

sähköinen potilastietojärjestelmä, vaikka sitä ei Kanta-arkistoon

olisi liitetty tai aiottaisi liittääkään.

Omat mahdollisuudet Kanta-arkistoon liittymiseksi kannattaa

selvittää omalta potilastietojärjestelmätoimittajalta. Mikäli käytös-

sä olevaa potilastietojärjestelmää ei toimittajan puolesta ole muo-

kattu tai olla muokkaamassa Kanta-yhteensopivaksi, voi edessä olla

järjestelmätoimittajan vaihtaminen, sillä Kanta-arkiston Potilastie-

don arkistoon liittyminen edellyttää Kanta-sertifioinnin läpäissyttä

potilastietojärjestelmää.

Kysymys:

Kanta?

Omavalvonta-

suunnitelma?

Yritykselläni ei ole käytössä sähköistä potilastietojärjes-

telmää. Täytyykö minun kuitenkin laatia tietoturvaan ja

tietosuojaan liittyvä omavalvontasuunnitelma? Entä jos

myöhemmin hankin sähköisen potilastietojärjestelmän

– laadinko silloin omavalvontasuunnitelman? Milloin

minun täytyy liittää potilastietojärjestelmäni Kanta-arkistoon?

FYSI:n asiantuntijajuristi Ismo Saarinen on innokas luonto-

harrastaja ja -valokuvaaja. Hänen mökkirannaltaan nappaa-

massaan hienossa otoksessa isokoskelonaaras lipuu Lopella

Nummistenjoella. – Isokoskelonaaras on helpostisekoitettavissa

tukkakoskelonaaraaseen. Isokoskelo on kalansyöjä ja muutto

lintu, mutta se voi olla karaistuneena lintuna hyvin laiska

muuttamaan, jos vedet vain ovat sulia. Kalastus voi tapahtua

ryhmissä niin, että samaa kalaparvea voi jallittaaparvi isokos-

keloita päät veden alla uiden. Lintu pesii koko pohjoisella pal-

lonpuoliskolla havumetsävyöhykkeellä, mutta Suomenkanta

on lähes puolet koko Euroopan pesimäkannasta.Eli kyseessä

on kovin suomalainen vesiäinen tukkakoskelon, telkän ja selkä

lokin ohessa, Ismo Saarinen summaa.

Fysi 1

•

2015

Kysy

lakimieheltä

FYSI ry:n asiantuntijajuristi

Ismo Saarinen

Asianajo-

toimisto Ismo Saarinen Ky:stä vastaa tällä palstalla

lukijoiden kysymyksiin.