6 / 32
6 HKSCAN AGRI
KOLMEN SADON
TAKTIIKALLA TULOKSIIN
Maitoa ja naudanlihaa tuottavalla Murtomäen tilalla tulos tehdään hyvällä
säilörehulla. Kallis täydennyskään ei auta pääsemään samaan tuotokseen
saati tulokseen, jos säilörehu on huonoa.
JANNE JA PAULA KOKKONEN
viljelevät Mur-
tomäen tilaa Pohjois-Savossa Siilinjärvellä. Heillä
on paljon kokemusta ja vankka näkemys hyvän säi-
lörehun tuottamisesta ja sen hyödyntämisestä.
Tilaa on kehitetty harkiten ja suunnitelmallisesti.
Janne perusti vanhempiensa kanssa maatalousyhty-
män vuonna 2004. Seuraavana vuonna laajennettiin
maidontuotantoa. Lehmämäärä nousi noin sataan
ja samalla siirryttiin automaattilypsyyn.
Yhtymä purettiin 2009. Nyt karjatilan arjessa
touhuavat mukana
Lauri
4 v,
Kerttu
2 v ja
Martta
1
v. Paula on vielä äitiyslomalla ja lomittaja käy nave-
tassa. Kesällä apuna on harjoittelija, ja urakoitsija
hoitaa ruiskutukset ja puinnit. Pohdinnassa on pal-
kata työntekijä, joka pystyisi tekemään niin pelto-
töitä kuin avustamaan navetassa.
REHUNURMET TUOTTAVIKSI
Murtomäen tilalla säilörehua viljellään noin sadan
hehtaarin alalla. Suurin osa pelloista on alle viiden
kilometrin säteellä. Nurmea viljellään myös Jannen
isän kotitilalla 20 kilometrin päässä. Jo ennen nur-
men perustamista varmistetaan, että pellon kasvu-
kunto ja vesitalous ovat kunnossa.
Vuosi 2015 opetti jälleen paljon poikkeuksellista
oloista. Harjoittelijan kirjanpidon mukaan vapun
ja syyskuun alun välisenä aikana vettä satoi yli 500
mm. Se on todella suuri määrä, kun vuoden koko-
naissadanta Savossa on noin 600 mm. Sateet hait-
tasivat työntekoa, mutta pahimmilta vahingoilta
säästyttiin.
Nurmet perustetaan suojaviljaan, joka korjataan
kokoviljasäilörehuksi tai puidaan. Nurmikasvila-
jeina käytetään timoteita, nurminataa ja englan-
nin raiheinää. Ruokonadasta on seoksissa luovuttu
sen voimakkaan leviämisen takia. Maittavuudessa
ei havaittu ongelmia. Apiloita ei tilalla ole käytetty,
sillä puna-apilan kasvurytmi ei tilan olosuhteissa
satu oikeaan rytmiin.
Lisäksi Janne panostaa nurmien rikkakasvien tor-
juntaan. Kolmannen satovuoden keväällä urakoit-
sija käy ruiskuttamassa nurmet. Voikukka on pahin
rikkakasvi ja joillakin lohkoilla hierakka.
– On liian myöhäistä lähteä ruiskuttamaan, kun
voikukat näkee. Silloin satomenetykset ovat jo var-
moja, toteaa Paula.
Nurmia viljellään 3–4 satovuotta. Vuoden 2015
keväällä tehtyyn täydennyskylvöön Kokkoset eivät
olleet ihan tyytyväisiä. Ehkä kylvökoneesta puut-
tuvan jyrän vuoksi siemen ei painunut riittävästi
maahan. Se iti vasta ensimmäisen korjuun jälkeen
ja paahtui kuoliaaksi. Nyt tilalla kokeiltiin ensim-
mäisen kerran täydennyskylvöä syksyllä.
– On tärkeää, että nurmessa ei ole rikkojen aihe-
uttamia ja muita aukkoja. Jos aukkoja on paljon,
satomenetys voi olla yli kymmenen prosenttia. Mei-
dän sadassa nurmihehtaarissamme se tarkoittaisi
kymmentä lisähehtaaria, pohtii Janne.
Lannoitus on voimaperäistä, mutta ympäristö-
tuen ehtojen mukaista. Lietettä mullataan nurmille
sekä keväällä että ensimmäisen korjuun jälkeen niin
paljon kuin sitä riittää. Ensimmäisen satovuoden
nurmille ei lietettä levitetä keväällä.
KOLME KORJUUKERTAA
Nurmia viljellään kolmen sadon taktiikalla. Se edel-
lyttää ensimmäistä niittoa riittävän aikaisin. Tämä
pelasti viime vuoden säilörehun laadun, sillä valta-
osa ensimmäisestä sadosta oli jo korjattu, kun pitkä
sadejakso alkoi.
Korjuussa siirryttiin viime vuonna noukinvau-
nusta ajosilppuriin. Läheltä ajettaessa riittävät kah-
det kärryt ja pitemmillä välimatkoilla rinkiin tulee
pari kärryä lisää. Siilolla on kaivinkone traktorin
apuna.
Ykkössadossa ruvettiin täyttämään kahta siiloa
kerralla. Silppurirehu on noukinvaunulla korjattua
helpompaa levittää ja tiivistää. Näin siilotyösken-
tely ei kasva ihan samassa suhteessa kuin kuormien
tulo nopeutuu.
Säilönnässä käytetään aina happoa ja siilo tii-
vistetään ja peitetään huolella erillisiä reuna- ja
TEKSTI:
HARRI JALLI
KUVAT:
TOPI PAKARINEN
SATOKILPAILUN
VOITTO ON OSOITUS
TILAN SÄILÖREHU-
OSAAMISESTA.