8 / 32
8 HKSCAN AGRI
Murtomäen tilan hosteinlehmien
keskimääräinen maitotuotos oli
viime vuonna 11300 kiloa. HKScanin
aluevastaava Herkko Tynnyrinen on
tyytyväinen vasikoiden laatuun.
vakuumimuoveja käyttäen. Varsinaisen peite-
muovin päälle tulee normaali vihreä painopeitto
ja sen lisäksi vielä naapurin kaivokselta hankit-
tuja kuljetinmattoja. Reunojen painopussit ovat
itsestäänselvyys.
– Siilon peittelyssä ei saa sössiä. Vaikka raaka-
aine olisi kuinka hyvää, siitä ei saada kunnon säilö-
rehua, jos muovin alle jää ilmataskuja.
Ensimmäisestä ja toisesta rehusadosta tehdään
kolme siiloa lehmille ja sonneille. Ensimmäisestä
sadosta osa korjataan vanhempana hiehoille ja
umpilehmille ja yhteen siiloon korjataan kolmatta
satoa, kokoviljaa ja jopa olkea. Tällöin yhdessä sii-
lossa on kerroksittain erilaisia rehuja.
Kakkossato vanhenee yllättävän nopeasti ja
vaikka analyysitulos olisi hyvä, se ei Kokkosten
kokemusten mukaan lypsätä kunnolla. Tänä talvena
lehmille syötettiin ykkös- ja kakkossatoa yhtaikaa.
Talvella rehu ei lähde lämpiämään, vaikka kulutus
on pienempi. Enää maitomäärä ei vähene talvella.
SELVÄT LAATUTAVOITTEET
Säilörehussa Kokkosilla on selkeät tavoitteet. Laa-
tuarvosana 10, syönti-indeksi yli 110, D-arvo 700 ja
raakavalkuainen 15 . Näihin tavoitteisiin päästiin
viime vuonnakin, vain valkuainen oli pari prosent-
tia alle tavoitteen.
Hyvin säilörehua on osattu tehdä ennenkin,
siitä osoituksena satokilpailun voitto vuonna
2012. Myös sadon määrä on hyvä: pitkän ajan kes-
kiarvo on 8000 kg/ha. Satoja pyritään nostamaan
edelleen.
Hyvän säilörehun täydentäminen on helppoa.
Lehmien seosrehu on suunniteltu 32 kilon päivä-
tuotokselle ja siinä on säilörehun lisäksi viljaa, ryp-
siä ja kivennäisiä. Robotilta annetaan täysrehua kes-
kimäärin 3–4 kg ja maksimiannos on 7 kg.
Viime vuonna tilan hosteinlehmien keskimääräi-
nen maitotuotos oli 11 300 kiloa ja karjan tunnus-
luvut ovat muutenkin hyvät. Hiehot poikivat kes-
kimäärin 24,7 kuukauden iässä ja keskipoikimaväli
on 380 päivää. Keskipoikimakerrat pyritään nosta-
maan 2,7:stä kolmeen, mutta helppoa se ei ole. Pois-
ton syyt ovat samoja mitä muillakin tiloilla, utare-
tulehdukset ja hedelmällisyys.
Lehmät käyvät robotilla keskimäärin kolme ker-
taa päivässä. Kun alle sadalla lehmällä on kaksi
robottia, ei tälläkään tuotoksella ruuhkia tule.
Sonnien kasvatuspaikkoja ei ole ihan riittävää
määrää, ja välillä sonnit joudutaan myymään vähän
liian nuorina. Keskipaino on 320 kiloa 17 kuukau-
den iässä. Laatusonni-kehitysohjelman tulosrapor-
tin mukaan tuotantotulokset ovat muuten hyvin
keskiarvossa.
VASIKOILLE TARKKA JUOTTO
Tilalle valmistui keväällä 2014Vakolankoerakennus-
kohteena verhoseinäinen, ylipaineilmanvaihdolla
Vasikat ja säilörehu ovat tuotannon kulmakivet.
varustettu rakennus 55 vasikalle. Vasikat siirretään
sinne päivän ikäisenä.
Vasikat juotetaan maidolla tuttisangoista. Maito
haetaan navetasta maitotaksilla, joka myös lämmit-
tää sen. Jako on helppoa, kun taksin pistoolista tulee
nappia painamalla aina oikea määrä. Lisäksi vasikat
saavat vapaasti täysrehua ja heinää.
Sonnivasikat juotetaan kahden kuukauden ikään,
jonka jälkeen ne siirtyvät sonnikasvattamoon. Leh-
mävasikoita juotetaan kolme kuukautta. Neljän
kuukauden iässä ne siirretään vanhasta lypsynave-
tasta saneerattuun hiehopihattoon.
Vasikkatalossa ilma on raikas ja eläinten alla
on hyvä olkikuivike. Talven 35 asteen pakkasilla
sisälämpötila oli –8C. Vasikat eivät kylmää pel-
kää, kun kuivitus on hyvä ja ravintoa riittävästi.
Kahden vuoden aikana talosta on mennyt läpi rei-
lusti yli 200 vasikka ja menetyksiä on tullut vain
yksi.
TÄRKEÄT TEESIT
Kun kysyin, mitkä ovat tuotannon kannalta tär-
keimmät kohdat, Janne ja Paula miettivät vain
hetken.
– Vasikat ja säilörehu. Kun vasikat kasvavat
hyvin, ne tiinehtyvät ajoissa ja lehminä lypsävät
hyvin. Lehmien lypsypotentiaali saadaan käyttöön
vain hyvällä säilörehulla, he sanovat.
Niin yksinkertaista se on.