18
Fysi 1
•
2015
N
äin mietti Pohjanmaan Teerijärvellä lukiolaistyttö
Laura, pyrki Helsingin Arcadaan ja valmistui
fysioterapeutiksi helmikuussa 2006 ehdittyään sitä
ennen – opinahjonsa ensimmäisenä - olla vuoden
verran vaihdossa Kanadassa asti. Ison veden takaa
löytyi myös aviomies.
Tänä päivänä
Laura Eyvindson
on Sipooseen sekä yrityksen
ettäperheen perustanut nuori kasvuyrittäjä – haastatteluhetkellä
on enää kaksi viikkoa aikaa toisen lapsen laskettuun aikaan.
– Valmistuttuani etsin kuukauden ajan kokopäiväistä työtä:
täytinlukuisia hakemuksia ja kävin haastatteluissa. Samaan aikaan
minulla oli kahdeksan eri työnantajaa ja sukkuloin ympäri Uutta-
maata. Ohjasin jumppia yhdistyksille, tein kotikäyntejä, olin tunti-
työssä sairaalassa ja yksityisessä fysioterapiayrityksessä. Lisäksi olin
keikkalainen. Tuntui että olin menossa 24/7. Sellainen ei kuiten-
kaan ole pitemmän päälle järkevää. Tuli tunne, että halusin asettua
jonnekin pysyvämmin.
Nuorena yrittäjäksi ja auttajaksi
Tää on se
mun juttu!
Ei sairaanhoitajaksi eikä
liikunnanohjaajaksikaan…
Mutta mikäs tämä fysio
terapeutti on…! Siinähän
yhdistyvät molemmat puolet:
terveys ja liikunta. Ja saa olla
tekemisissä ihmisten kanssa.
Auttaa.
Joku heitti ajatuksen oman yrityksen perustamisesta. – Mietim-
me mieheni kanssa, että miksi ei! Katsotaan onnistuuko se. Ja jos
ei, voinhan palata työntekijäksi.
Seuraus: Lauralla oli oma toiminimi – nyttemmin SmartFysio
Ky- jo kuukauden kuluttua siitä, kun hän oli valmistunut. Sukku-
lointi oli tehnyt Uudenmaan tutuksi ja auttoi yrityksen kotipaikan
mietinnässä. – Asuin vielä Helsingissä, mutta keskitin toimintani
Sipoon Nikkilään, joka tuntui sopivankokoiselta ja omannäköiseltä
paikalta minulle, ruotsinkieliseltä Keskipohjanmaalta tulleelle maa-
tilan tytölle. Nikkilä on kyläyhdistyksineen ja erilaisine tempauk-
sineen kivaa välimaastoa kaupungin ja maaseudun välillä, ja siellä
näytti myös olevan tilaa ja mahdollisuuksia uudelle fysioterapiavas-
taanotolle, Laura kertoo.
Ei mennyt aikaakaan, kun nuori yrittäjä huomasi, että oli löytä-
nyt juuri oman juttunsa. - Suurin osa tuloistani meni alkuvuosina
koulutuksiin, joita fysioterapeuteille on tarjolla loputtomasti. Kou-
luttauduin mm. lymfaterapeutiksi, erikoistuin ortopediseen lääke-
tieteeseen (OMI), kävin akupunktiokoulutuksen ja PhysioPilates
-ohjaajakoulutuksen, Laura listaa.
- Lopulta saavutin sen tunteen, että nyt minulla on ammatti
osaaminen hanskassa: osaan auttaa erilaisia asiakkaita ja hoitaa
kenettahansa eteeni tulevan potilaan vaikka keskellä yötä herätet-
tynä ilman, että sormi menee suuhun.
- Yrittäjä minussa tarvitsi kuitenkin lisää tietoa ja taitoa, joten
aloitin ensimmäisellä äitiyslomallani merkonomiopinnot oppisopi-
muskoulutuksena. Koulutus oli antoisa ja hyödyllinen. Sain paljon
ideoita yrityksen kehittämiseen ja organisoimiseen. Pystyin myös
taputtamaan itseäni olalle ja sanomaan ”well done”, sillä huomasin
tehneeni asioita oikein.
- Sain merkonomikoulutuksesta rohkeutta olla yrittäjä myös
työajalla eikä vain iltaisin ja viikonloppuisin, kun muut ovat
nukkumassa. Otin perjantain toimistopäiväksi ja nykyään oikein
nautin hallinnollisista tehtävistä, kun olen uskaltanut nähdäne
oikeana työnä eikä vain jonakin ylimääräisenä. Kirjanpidon ja
palkanmaksunsiirsin tilitoimistolle, joka entuudestaan tuntee
fysioterapia-alan.
Oma yritys, oma perhe ja työ, jossa
voi auttaa ihmisiä. You can have
it all…? Ilmeisesti kyllä, jos on
sellainen järkevä, työtä pelkäämätön
ja mörköjä seinälle maalailematon
asenne kuin Laura Eyvindsonilla on.
Teksti
| RITVA TIITTANEN-WALLENIUS