4 HKSCAN AGRI
LIHANAUDAT PALASIVAT
VUOSIKYMMENTEN
JÄLKEEN
Naudanlihantuotanto ei sovi sprintterityypeille. Hetkessä ei saada valmista
ja toiminta pitää suunnitella huolella. Välillä suunnitelmat hautautuvat,
välillä muuttuvat, jalostuvat ja toteutuvat.
EURAN MANNILAN KYLÄSSÄ
Esa Mäkitalolla
oli ennen lihanautoja. EU:hun tultaessa sonnit
hävisivät ja tila keskittyi erikoiskasvien tuotantoon
ja jalostukseen, kaalin ja avomaankurkun ollessa
pääosassa.
Vuosia kului ja kurkun viljely alkoi tulla tiensä
päähän. Kesällä 2014 Esa keskusteli hyvän ystä-
vänsä, naapurikyläläisen
Matti Eskolan
kanssa.
Matti ja hänen vaimonsa
Salme
ovat kokeneita
naudanlihantuottajia. Keskustelun pohjalta Matti
soitti tämän jutun kirjoittajalle, että otapa yhteyttä
tähän tilaan, naudanlihantuotannon käynnistämi-
nen kiinnostaa Esaa.
ENSIMMÄINEN KERTA
Tilakäynti sovittiin saman tein. Tarkalleen
26.8.2014 kävin ensimmäisen kerran idyllisessä
Mannilan kylässä, jossa on ruotsalaistyylisiä,
huolella hoidettuja vanhoja rakennuksia ja siistejä
pihoja. Täältä löysin tulevan naudanlihantuotta-
jan. Vaikka Eura tunnetaan broilereista, Esaa kiin-
nostivat sonnit.
Keskustelimme pitkään ja sovimme, että
laskelma tehdään 300 sonnille ja että vasikat tule-
vat teineinä. Kasvattamolle oli paikkakin katsot-
tuna kaalinkäsittelylaitoksen läheltä. Kaalista tule-
van sivujakeen käyttö oli yksi syy naudoille.
Tässä kohtaa investointi ei vielä lähtenyt liik-
keelle, mutta asia jäi kytemään.
TOINEN KERTA
Puolentoista vuoden päästä Esa soitti ja kertoi,
että lähellä olisi myytävänä melko uudet lam-
polarakennukset. Huhtikuussa 2016 kävimme
katsomassa niitä, ja hämmästyin komeita raken-
nuksia, joissa lampolan rakenteet olivat vielä
sisällä.
Lampaita kahteen rakennukseen oli mahtunut
paljon. Makuukatoksiksi muutettuna pienempään
halliin laskimme mahtuvan 75 alle vuoden ikäistä
sonnia ja isompaan sama ryhmä teuraskasvatuk-
seen. Ruokintapöydät tulisivat ulos.
Määrä olisi hyvä liikkeellelähtö. Paikka ja tontti
eivät kuitenkaan olleet parhaat mahdolliset ja näin
jälkikäteen voimmekin todeta, että onneksi myyjä
ei hyväksynyt tarjousta.
KOLMAS KERTA
Esa ja hänen vaimonsa
Tuula Muuvila-Mäkitalo
olivat yhtiöittäneet maataloustoimintansa Mäkita-
lon Farmi Oy:ksi vuonna 2009. Tuula vastaa yhtiön
talousasioista oman päivätyönsä ohella.
Kesällä 2016 yhtiöön tulivat mukaan Esan
sisarenpoika
Erno Lähteenmäki
ja hänen vai-
monsa
Margit Ruotsalainen
. Erno on pikku-
pojasta alkaen ollut enollaan kesätöissä, ja pal-
kat ovat vieläkin muistissa: yhden kesän palkalla
ostettiin 4 000 markan stereot ja toisen vuo-
den palkkana oli PV Suzukin maalauttaminen
automaalaamossa.
Erno ja Margit olivat palanneet maalle ja
ostaneet Margitin kotitilan aivan Mäkitalojen
TEKSTI JA KUVAT:
HARRI JALLI
”KYLLÄ FARMILLE
NAUDAT KUULUVAT.”
Aluevastaava Hanne Lehtonen
(oikealla) on pitänyt yhteyttä tiiviisti
Margit Ruotsalaiseen ja muihin
yhtiön osakkaisiin. Kasvattamo
nousee metsään louhitulle kentälle
tilakeskuksen läheisyyteen. Työ
vasikoiden parissa innostaa
Margitia, ja kasvatustulokset ovat
olleet hyvät heti ensimmäisestä
vasikkaerästä lähtien.