Kisaopas

Mexico 1968

Mexicon olympiakisoja varjostivat poliittiset protestit. Meksikon armeija surmasi kisojen alla satoja opiskelijoita, ja

mustat amerikkalaiset mitalistit osoittivat palkintokorokkeella mieltään rotusortoa vastaan. Urheilullisen päähuo-

mion vei ohut ilma. 2240 metrin korkeudessa syntyi joukko huikeita ME-tuloksia, päällimmäisenä Bob Beamo-

nin 890 pituushypyssä. Pitkiä matkoja hallitsivat korkeaan ilmanalaan tottuneet afrikkalaiset juoksijat. Länsi- ja

Itä-Saksa esiintyivät ensi kerran omina joukkueinaan. Dopingtestaus otettiin käyttöön olympiakisoissa. Suomen

ainoan kultamitalin saavutti painonnostaja Kaarlo Kangasniemi.

Mitalitilaston kärki:

USA

45 28 34

Neuvostoliitto 29 32 30

Japani

11 7 7

24. Suomi

1 2 1

München 1972

Münchenin olympiakisoihin löi murheellisen leiman palestiinalaisen terroristiryhmän kaappausisku, jossa sai sur-

mansa 11 Israelin olympiajoukkueen jäsentä. Kisat keskeytettiin tapauksen vuoksi yhdeksi päiväksi. DDR nousi

Münchenissä olympiaurheilun suurvallaksi. Kisojen suurin tähti oli seitsemän kultaa voittanut USA:n uimari Mark

Spitz. Suomessa Münchenin kisat muistetaan kuitenkin suomalaisen kestävyysjuoksun paluusta maailman huipul-

le. Lasse Virén voitti 10 000 kultamitalin ME-ajalla. Viikkoa myöhemmin Virén otti 5000 metrillä toisen kultami-

talinsa ja vain hetkistä myöhemmin Pekka Vasala voitti 1500 metrin finaalin.

Mitalitilaston kärki:

Neuvostoliitto 50 27 22

USA

33 31 30

DDR

20 23 23

14. Suomi

3 1 4

Montreal 1976

Montrealista alkoi boikottikisojen aikakausi. Asialla olivat Afrikan maat, jotka olivat vaatineet Uuden-Seelannin

sulkemista kisoista, koska tämä oli ylläpitänyt urheilusuhteita Etelä-Afrikkaan. Lasse Virén uusi Montrealissa mo-

lemmat neljä vuotta aiemmin voittamansa kultamitalit. Pertti Ukkola palautti Suomen painin kultakantaan. Kiso-

jen suurin suomalaisyllätys oli Pertti Karppisen kultamitali yksikkösoudussa. Virénin lisäksi Montrealin suurimpia

tähtiä olivat kuubalainen 400 ja 800 metrin voittaja Alberto Juantorena sekä romanialainen voimistelija Nadia

Comaneci. DDR nousi mitalitilastossa jo USA:n ohi kakkoseksi.

Mitalitilaston kärki:

Neuvostoliitto 49 41 35

DDR

USA

34 35 25

11. Suomi

4 2 0