8 / 140
8
Lontoo 1908
Alun perin Roomalle myönnetyt vuoden 1908 kisat siirrettiin Lontoolle. White City -stadion isännöi yleisurheilun
lisäksi uintia, painia, voimistelua, pyöräilyä, miekkailua, jousiammuntaa ja palloiluja. Kisojen kuuluisin tapahtuma
oli maratonjuoksu, jossa uupunut italialainen Dorando Pietri autettiin ensimmäisenä yli maalilinjan – ja hylättiin
tämän takia. Suomi oli ensi kerran mukana suurella joukolla, mutta tulokset olivat heikompia kuin oli odotettu.
Ainoan kultamitalin toi painija Verner Weckman.
Mitalitilaston kärki:
Iso-Britannia
56 51 39
USA
23 12 12
Ruotsi
8 6 11
13. Suomi
1 1 3
Tukholma 1912
Tukholman olympiakisat jäivät historiaan hellekisoina. Järjestelyiltään hyvin onnistunut tapahtuma jätti niin vah-
van muiston, että olympialiike selvisi hengissä seuranneiden sotavuosien yli. Aurinko paistoi erityisen kirkkaasti
suomalaisille. Hannes Kolehmainen juoksi kolme kultamitalia, ja painimatolla suomalaiset väänsivät seitsemän
mitalia muun maailman kahdeksaa vastaan. Olympiamenestyksellä oli suuri merkitys sortokautta kärsivälle Suo-
men kansalle. Tukholman sankareita oli myös USA:n Jim Thorpe, joka sittemmin menetti viisi- ja kymmenottelun
kultamitalinsa amatöörisääntöjen rikkomuksen vuoksi.
Mitalitilaston kärki:
USA
26 19 19
Ruotsi
24 24 17
Iso-Britannia
10 15 16
4. Suomi
9 8 9
Antwerpen 1920
Vuoden 1916 kisat Berliinissä jouduttiin maailmansodan vuoksi peruuttamaan. Ensimmäisiin sodanjälkeisiin ki-
soihin ei kelpuutettu Saksaa ja muita häviäjävaltioita. Puutteellisissa oloissa järjestetyt Antwerpenin kisat jättivät
laimean vaikutelman, mutta olympialiikkeen jatkuvuus oli tärkeintä. Suomi esiintyi ensi kerran itsenäisenä valtiona
ja otti heti paikkansa urheilun suurvaltojen joukossa. Paavo Nurmi teki läpimurtonsa pitkillä matkoilla, Hannes
Kolehmainen voitti maratonin, keihäsmiehet ottivat Jonni Myyrän johdolla nelosvoiton, ja Suomen painijat hallit-
sivat jälleen olympiamolskia.
Mitalitilaston kärki:
USA
41 27 27
Ruotsi
19 20 25
Belgia
16 12 14
5. Suomi
15 10 9