Kisaopas

Berliini 1936

Vuoden 1936 olympiakisat myönnettiin Saksalle silloin, kun maassa vallitsi vielä demokratia. 1933 valtaan noussut

natsihallitus päätti tehdä kisoista propagandavaltin. Berliinin kisojen erinomaiset järjestelyt ja mahtipontiset sere-

moniat tekivätkin vaikutuksen läsnäolijoihin. Kisojen uutuuksiin kuului Kreikasta juoksutettu soihtuviesti. Suo-

messakin kuultiin kisatapahtumat ensi kerran suorana radiosta. Kisojen suurimmaksi tähdeksi nousi neljä kultaa

voittanut mustaihoinen Jesse Owens. Suomi esiintyi Berliinissä vielä urheilun suurvaltana. Ilmari Salminen johti

sinipaidat kolmoisvoittoon 10 000 metrillä. Suomi saavutti ensimmäiset kultamitalinsa nyrkkeilyssä ja voimistelus-

sa; aiemmin kesälajivoittoja oli otettu vain yleisurheilussa ja painissa.

Mitalitilaston kärki:

Saksa

38 31 32

USA

24 21 12

Unkari

10 1 5

5. Suomi

8 6 6

Lontoo 1948

Vuoden 1940 kisat myönnettiin Tokiolle, joka luopui niistä Japanin–Kiinan -sodan vuoksi 1938. Uudeksi isännäksi

nimettiin Helsinki, mutta sota peruutti nämäkin kisat. Samoin kävi Lontoolle myönnetyille vuoden 1944 kisoille.

Olympialiike palasikin raiteilleen vasta Lontoossa 1948. Pula-aika leimasi yhä kisatapahtumia. Sodan häviäjävaltiot

Saksa ja Japani oli suljettu kisoista. Erityisen hyvin menestyi sodista säästynyt Ruotsi. Suomi putosi yleisurheilussa

tylysti maanpinnalle: ainoan kullan toi keihäässä Tapio Rautavaara. Voimistelussa Suomi kuitenkin kokosi 10 mi-

talin suursaaliin. Veikko Huhtanen, Paavo Aaltonen ja Heikki Savolainen voittivat tasapistein kaikki kultamitalin

hevosella.

Mitalitilaston kärki:

USA

38 27 19

Ruotsi

17 11 18

Ranska

11 6 15

4. Suomi

10 8 6

Helsinki 1952

Suomi sai vihdoin järjestää olympiakisat 12 vuotta edellisen yrityksen jälkeen. Isäntämaa sai laajalti kiitosta hyvin

järjestetyistä kisoista. Helsingissä oli ensi kerran edustettuna koko urheileva maailma: Neuvostoliitto esiintyi ensi

kerran olympia-areenoilla, Saksa ja Japani pääsivät taas mukaan ja Kiinan kansantasavaltakin ilmestyi paikalle,

tosin myöhästyneenä. Kylmä sota löi leimansa kisojen ilmapiiriin: Neuvostoliitto yritti vallata USA:lta parhaan

mitalimaan arvon. Kisojen suurin sankari oli kolme kultaa kestävyysmatkoilla voittanut Emil Zátopek. Isäntämaan

paras laji oli yllättäen melonta, jossa saaliina oli neljä kultaa. Yhden näistä toi Suomen ensimmäinen naispuolinen

kesälajien olympiavoittaja Sylvi Saimo.

Mitalitilaston kärki:

USA

40 19 17

Neuvostoliitto 22 30 19

Unkari

16 10 16

8. Suomi

6 3 13