7 / 140
7
KESÄOLYMPIAKRONIKKA 1896–2012
Ateena 1896
Ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat järjestettiin Ateenassa 6.–15.4.1896. Osallistujien määrä ja kilpailujen taso
jäivät matalammiksi kuin oli toivottu. Monista maista kisoihin matkusti vain yksittäisiä urheilijoita. Amerikkalaiset
hallitsivat yleisurheilua, ranskalaiset pyöräilyä ja saksalaiset voimistelua. Kisojen suurin sankari oli kuitenkin isän-
tämaan maratonvoittaja Spiridon Louis. Pohjoismaiden ensimmäisen kultamitalin voitti tanskalainen Viggo Jensen
painonnostossa.
Mitalitilaston kärki:
USA 11 7 2
Kreikka 10 17 19
Saksa
6 5 2
Pariisi 1900
Toisen olympiadin kisat olivat yhtä kuin Pariisin suuren maailmannäyttelyn urheiluosuus. Ne jäivätkin täysin ylei-
sen juhlahumun varjoon: monikaan kilpailija ei edes tiennyt osallistuvansa olympiakisoihin. Eri lajien kilpailuja
järjestettiin toukokuusta lokakuuhun. Täyttä selvyyttä ei ole siitä, mitä sadoista Pariisin tapahtumista voidaan pitää
olympiakisoihin kuuluvana.
Mitalitilaston kärki:
Ranska
26 41 34
USA
19 14 14
Iso-Britannia
15 6 9
St. Louis 1904
Vuoden 1904 kisat myönnettiin alun perin Chicagolle, mutta ne siirrettiin St. Louisille. Puitteina toimi jälleen
maailmannäyttely, ja tulos oli lähes samanlainen kaaos kuin Pariisissa. Ulkomaalaisia osanottajia oli vain satakunta,
ja heistäkin suuri osa oli Yhdysvalloissa asuvia siirtolaisia.
Mitalitilaston kärki:
USA 79 85 82
Saksa
4 4 5
Kanada 4 1 1
Ateenan välikisat 1906
Kreikkalaiset vaativat oikeuden järjestää omat olympiakisansa kiertävien kisojen välivuosina. Vuoden 1906 Ateenan
kisat jäivät ainoiksi laatuaan, eikä KOK ole tunnustanut niitä virallisiksi olympiakisoiksi. Hyvin sujuneet kisat el-
vyttivät kuitenkin olympiainnostusta Pariisin ja Saint Louisin epäonnistumisten jälkeen. Suomikin oli ensi kerran
mukana: Verner Weckman voitti kultaa painissa ja Verner Järvinen antiikin tyylin kiekonheitossa.
Mitalitilaston kärki:
Ranska
15 9 16
USA
12 6 6
Kreikka
8 13 12
13. Suomi
2 1 1