6 / 24
6
Ideoita oppitunneille
SUVAITSEVAISUUS käsitteenä
Suvaitsevaisuus on laaja käsite, johon kuuluu kaikenlainen
tasapuolisuus, ei vain erot eri kansallisuuksien ja seksuaali-
vähemmistöjen välillä, vaan suvaitsevaisuus jokaista ihmis-
tä, hänen ainutlaatuisuuttaan, erilaisia tapoja, ilmiöitä ja
kulttuureita kohtaan.
Olympiavuoden lisäksi esimerkiksi kansainvälinen suvait-
sevaisuuden päivä 18.11. tai siirtolaisten päivä 18.12. ovat
hyviä ajankohtia nostaa suvaitsevaisuuden vaaliminen ja
siirtolaisuuteen liittyvät haasteet korokkeelle.
Kukaan ei synny suvaitsemattomaksi. Media, ympäristö,
perhe ja koulu vaikuttavat käsityksiimme ja asenteisiimme
niin hyvässä kuin pahassa. Kouluilla ja seuroilla on hyvä
mahdollisuus kasvattaa nuorista reiluja ja suvaitsevaisia.
Opittujen asenteiden muuttaminen on paljon vaikeampi ja
monimutkaisempi prosessi. Lapsia ja nuoria tulee rohkaista
näkemään omaa elämäänsä kauemmaksi. Kansainvälisessä
maailmassa on hyvä tietää erilaisuudesta ja sietää erilaisuut-
ta. Nuorten suvaitseva maailmankuva vaikuttaa positiivi-
sesti kaikkien ihmisten elämään.
Termit selviksi
Maailmassa on noin 43 miljoonaa
pakolaista
. Vastuu pa-
kolaisten suojelusta kuuluu koko kansainväliselle yhteisöl-
le, sillä pakolaisten lähtömaiden naapurimaat, joissa yli 80
prosenttia koko maailman pakolaisista asuu väliaikaisilla
leireillä, eivät pysty huolehtimaan heistä kaikista. Pako-
lainen on maahanmuuttaja, joka on joutunut jättämään
kotimaansa sodan, levottomuuksien tai ihmisoikeusvaino-
jen ja -loukkausten takia. Pakolaisella on aina perusteltu
syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa,
uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipi-
teensä perusteella. Pakolaisaseman saaneelle henkilölle on
myönnetty turvapaikka pakolaisten oikeusasemaa määritte-
levän yleissopimuksen mukaisesti.
Turvapaikanhakija
on henkilö, joka hakee turvaa vie-
raasta maasta, koska hän on kotimaassaan tai edellisessä
asuinmaassaan kokenut epäinhimillistä kohtelua, vainoja
tai väkivaltaa. Myös turvapaikanhakija voi siis saada pako-
laisstatuksen, jonka Suomessa määrittelee maahanmuut-
tovirasto. Pakolaisaseman saavat siis ne, joille myönnetään
turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä.
Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka
ovat UNCHR:n mukaan katsottu pakolaisiksi. Suomessa
eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksy-
misen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi
sitoutuu ottamaan.
Maahanmuuttajia
ovat kaikki henkilöt, jotka oleskelevat
maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhy-
taikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla. Maahan-
muuttaja voi olla vaikka henkilö, joka on löytänyt suoma-
laisen puolison, työ- tai opiskelupaikan, ja on tämän takia
muuttanut maahan.
Maahanmuuttajan kotouttamisen
tarkoituksena on
antaa hänelle suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä
tarvittavia tietoja ja taitoja, kuten perustietoa yhteiskun-
nan rakenteista ja järjestelmistä, palveluista, oikeuksista
ja velvollisuuksista. Maahanmuuttajan tukeminen oman
kielen ja kulttuurin ylläpidossa ovat myös osa kotoutta-
mista. Jokaiselle maahanmuuttajalle laaditaan yksilöllinen
kotouttamissuunnitelma, jonka laatimiseen osallistuvat
maahanmuuttaja, asuinkunta sekä työ- ja elinkeinotoi-
misto. Liikunta on yksi toimiva ja tehokas kotouttamisen
keino. Maahanmuuttajanuori, joka liittyy paikalliseen
jalkapalloseuraan, tutustuu luonnollisesti ja turvallises-
sa ympäristössä ikätovereihinsa. Yhdessä pelaaminen ja
leikkiminen opettavat samalla tärkeitä taitoja reilun pelin
hengessä. Myös aikuisten kotouttamisessa liikunnan ja
urheilun kautta voidaan luoda tärkeitä ystävyyssuhteita
kantaväestöön, kohentaa niin fyysistä kuin henkistäkin
hyvinvointia ja ennen kaikkea luoda rentoutumisen ja
”irrottelun” tunteita muuten mahdollisesti hyvin painos-
tavassa ja stressaavassa tilanteessa. Monet musliminaiset
ovat esimerkiksi löytäneet liikunnan ilon erityisesti naisille