10 / 24
10
Capoeira sopii
kaikille
Capoeira syntyi Brasiliassa orjuuden aikana osana afro-bra-
silialaista kulttuuria. Se muodostui eri kansojen perin-
teistä ja siinä yhdistyvät seuraavat elementit: 1) liikekieli
Afrikasta 2) laulut ja historia portugalinkielellä 3) soittimet
Etelä-Amerikasta ja Afrikasta. Capoeira oli alusta alkaen
alempien yhteiskuntaluokkien kulttuuria, joka edusti
kulttuurillista vastarintaa ja omien perinteiden säilyttä-
mistä vihamielisessä ympäristössä. Capoeira oli laitonta
orjuuden lakkauttamisen jälkeen ja tuli lailliseksi vuonna
1935. Ensimmäinen capoeirakoulu perustettiin 1932. Sen
jälkeen capoeira on levinnyt kaikkiin maihin ja yhteiskun-
taluokkiin.
Yhteisöjen rakentamista
capoeiran kautta
Capoeira oli pitkään alempien yhteiskuntaluokkien
ajanvietettä, sen harrastajat useimmiten afro-brasilialaisia
ja entisten orjien jälkeläisiä. Poikkeuksiakin oli, mutta
tilanne alkoi muuttua vasta 1930-luvulla capoeiran tultua
lailliseksi ja alkaessa hitaasti muuttua myös hyväosaistenkin
harrastukseksi.
Capoeira alkoi kansainvälistyä voimakkaasti 1980-luvulta
alkaen. Maailmanlaajuisen leviämisen seurauksena se alkoi
kiinnostaa hyvin erilaisia ihmisryhmiä eri yhteiskunta-
luokissa. Syntyi uusia capoeiraryhmiä ympäri maailmaa
jotka vetosivat erilaisiin ihmisryhmiin. Yhteistä näille oli
kuitenkin erilaisten ihmisten hyväksyminen, yhteisöjen
rakentaminen ja kommunikaatio capoeiran yhteisen kielen
kautta.
Koska capoeira on aina ollut ”sekoitusta” eri vaikutteiden
yhdistymisestä, se on aina hyväksynyt erilaisia ihmisiä
ja korostanut rasismin vastaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
”Capoeira on miehille, naisille ja lapsille” ja ”Capoeira
sopii kaikille, mutta kaikki eivät sovi capoeiraan” ovat
sanontoja, jotka lähestyvät samaa asiaa eri näkökulmista.
Capoeira on tarkoitettu kaikille ihmisille ikään katsomatta,
mutta samalla kaikki ihmiset eivät ehkä sovi capoeiraan tai
eivät löydä capoeirasta etsimäänsä.
Capoeirassa erilaisuus on
vahvuus
Capoeiraa tehdään yhdessä ryhmänä, osan soittaessa ja
laulaessa samaan aikaan kun kaksi capoeiristaa pelaa piirin
keskellä. Capoeiran harrastaminen yksin on mahdotonta
ja se vaatii ympärilleen ryhmän, joka oppii yhdessä. Tämä
osaltaan vahvistaa ihmisten välisiä siteitä ja luo ryhmähen-
keä.
Capoeiran kansainvälistyessä on syntynyt myös uusia
suvaitsevaisuutta ja ihmisten välisiä yhteyksiä lisääviä ta-
pahtumia. Erilaiset tapahtumat, leirit ja festivaalit keräävät
yhteen ihmisiä eri puolilta maailmaa ja hyvin erilaisista
oloista. Capoeira tarjoaa väylän uusille ystävyyssuhteille ja
kulttuurien kohtaamisille.
Viime aikoina capoeiran parissa on syntynyt uusia sosiaa-
lisen yhteisöllisyyden projekteja. Hyvänä esimerkkinä tästä
ovat pakolaisleireillä aloitetut projektit, jotka pyrkivät
aktivoimaan leireillä asuvia nuoria ja lapsia. Projektien tar-
koituksena on käyttää hyväksi capoeiran luomaa yhteisölli-
syyttä, joka syntyy capoeiran harjoittelun ja capoeirarodan
(rinki, jossa capoeiraa harjoitetaan) kautta.
Erilaiset projektit ovat myös lisänneet capoeiran suun-
tautumista erityisryhmien tarpeisiin. Viime vuosien
kokemukset osoittavat, että capoeira pystyy tarjoamaan
sisältöjä erityisryhmille ja tuomaan heidät mukaan samaan
yhteisöön tasavertaisina osallistujina. Lapsille suuntautunut
capoeiraopetus on kasvanut voimakkaasti ja sitä on alettu
tarjota osana koululiikuntaa eri maissa. Capoeiran perusta
on yhteisöllisyydessä, jossa erilaisuus on vahvuus. Capoei-
rassa yhdistyy liikunta ja tanssillinen liikekieli, tilannetaju,
heittäytyminen, musiikki sekä yhteisöllisyys. Erilaiset
lahjakkuudet ja kyvyt erilaisilla ihmisillä vievät capoeira-
ryhmää aina eteenpäin.