Kisaopas

Urheilumaa Brasilia

Brasilia tunnetaan parhaiten jalkapallosta. Se on voittanut viisi maailmanmestaruutta (1958, 1962, 1970, 1994,

2002) ja esiintynyt ainoana maana kaikissa miesten MM-turnauksissa vuodesta 1930 lähtien. Brasilia on järjestänyt

MM-kisat kahdesti, ja molemmat kerrat tuottivat kansallisen trauman: vuonna 1950 isännät hävisivät mestaruusot-

telun Uruguaylle ja 2014 välierän Saksalle peräti 1–7. Lohtua Brasilian jalkapallo voisi saada olympiakullasta, joka

siltä vielä puuttuu.

Lentopallossa Brasilia on voittanut kaksi miesten ja kaksi naisten olympiakultaa, ja myös koripallossa maalla on vah-

voja perinteitä. Brasilian parhaita mitalilajeja olympiakisoissa ovat olleet purjehdus, uinti ja judo. Yleisurheilussakin

maa on tuottanut yksittäisiä tähtiä, kuten kolmiloikkaajat Adhemar Ferreira da Silva ja João Carlos de Oliveira ja

800 metrin juoksija Joaquim Cruz.

Autourheilu on myös lähellä brasilialaisten sydäntä. F1-luokan maailmanmestaruuksia ovat voittaneet Emerson

Fittipaldi, Nelson Piquet ja kolarissa vuonna 1994 menehtynyt Ayrton Senna.

RIO DE JANEIRO

Rio de Janeiro (6,5 miljoonaa asukasta) on Brasilian toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Se

sijaitsee samannimisessä osavaltiossa maan etelärannikolla Guanabara-lahden suulla. Kaupunkikuvaa hallitsevat lu-

kuisat vuoret ja kukkulat, joista kuuluisimpia ovat Sokeritoppavuori

(Pão de Açúcar)

ja Corcovado, jonka huipulta

kaupunkia vartioi vuonna 1931 valmistunut Kristus Vapahtajan patsas

(Cristo Redentor)

. Maailmankuuluja ovat

myös Copacabanan ja Ipaneman uimarannat, vuorenrinteille kohoavat slummikaupunginosat, (favelat) ja laskiaise-

na kaupungin villitsevä Rion sambakarnevaali.

Ensimmäisenä eurooppalaisena maisemia ihaili portugalilainen merikapteeni Gaspar de Lemos, joka purjehti Gua-

nabara-lahdelle uudenvuodenpäivänä 1502. Hän erehtyi luulemaan lahtea suuren joen suuksi ja antoi löydölleen

nimeksi Rio de Janeiro (”tammikuun joki”). Rio de Janeiron kaupunki perustettiin 1565, kun portugalilaiset ryh-

tyivät häätämään lahdelle hieman aiemmin asettuneita ranskalaisia.

Kaupunki alkoi kasvaa 1700-luvulla, kun siitä tuli sisämaan kulta- ja timanttikaivosten tärkein laivaussatama.

Vuonna 1763 Riosta tuli Brasilian siirtomaan pääkaupunki. Hallintokaupungin aseman Rio de Janeiro menetti

1960, kun kauas sisämaahan valmistui uusi pääkaupunki Brasília.

Olympia-areenat

Rio de Janeiron kuuluisin urheiluareena on Maracanã-stadion, joka valmistui vuoden 1950 jalkapallon MM-kisoja

varten. Tuolloin stadion veti lähes 200 000 katsojaa, nykyisessä muodossaan noin 75 000. Maracanã toimi jalkapal-

lon MM-kisojen päänäyttämönä 1950 ja 2014. Rion neljästä suurseurasta siellä pelaavat Flamengo ja Fluminense.

Vasco da Gamalla on oma São Januario -stadioninsa, ja Botafogo pelaa 50 000 katsojaa vetävällä Estádio João Ha-

velangella (eli Engenhãolla), joka valmistui 2007 ja isännöi samana vuonna Pan-Amerikan kisoja. Olympiakisoissa

Maracanãlla nähdään avajaiset ja päättäjäiset sekä jalkapallon ratkaisuottelut, Engenhãolla yleisurheilukilpailut.

Lentopallon olympiamitalit ratkotaan Maracanãn vieressä sijaitsevalla sisäareenalla (Maracanãzinho), joka on aiem-

min isännöinyt MM-kisoja niin koripallossa (1954, 1963) kuin lentopallossakin (1960, 1990). Valtaosa sisälajien

suorituspaikoista samoin kuin olympiakylä ja mediakeskus on rakennettu kaupungin lounaislaidalle Barra de Tiju-

can alueelle Jacarepaguá-järven rannalle. Olympiarakennelmien alta purettiin moottorirata, jolla ajettiin F1-sarjan

Brasilian osakilpailut vuosina 1977–89.