Fysi 1/2015

Mikä on sähköinen Potilastiedon arkisto?

Potilastiedon arkisto on tietovaranto, tiedonhallintapalvelu ja potilastietojen loppuarkis-

to. Terveydenhuollon ammattihenkilöt käyttävät arkistoa Kelassa sertifioidun potilastie-

tojärjestelmän kautta. Ammattihenkilö saa käyttöönsä eri toimintayksiköissä kirjatut

potilaan tiedot, mikä helpottaa tiedon löytämistä ja vähentää turhia päällekkäisiä toi-

mintoja.

Miten Omakanta -palvelu liittyy Potilastiedon arkistoon?

Sähköisen Potilastiedon arkiston yhtenä etuna on se, että täysi-ikäiset kansalaiset voi-

vat tutkia arkistoon kirjattuja omia potilastietojaan Omakanta -palvelun kautta. Käy-

tännössä Matti Meikäläinen kirjautuu omilla tunnuksillaan (esim. pankkitunnuksil-

la)

www.omakanta.fi

-sivujen kautta Omakanta -palveluun ja sen jälkeen Matti löytää

Omakannasta omat keskeiset terveystietonsa, esim. diagnoosit, toimenpiteet, sähköiset

reseptit ja lääkeostot, tiedot kaikista lääkärissä käynneistään ja esim. fysioterapian hoi-

tojaksoista. Lisäksi Matti voi kirjata omat suostumuksensa/kieltonsa tietojensa luovut-

tamiseen ja muut tahdonilmaisunsa Omakantaan. Omakanta antaa myös Matille mah-

dollisuuden osallistua omaan hoitoonsa, esim. reseptin uudistamismahdollisuus on pian

mahdollista Omakannan kautta. Matti Meikäläisen potilasturvallisuus ja hoidon laatu

paranevat, koska kaikki hänen potilastietonsa ovat yhdessä paikassa.

Fysi 1

•

2015

ksityinen terveydenhuolto

– mukana fysioterapia- ja

kuntoutusalan yritykset

ja ammatinharjoittajat– liittyytänä vuonna säh-

köiseen Potilastiedon arkis-

toon. Asiakastietolaissa määritelty liittymi-

sen takaraja yksityiselle terveydenhuollolle

on 1.9.2015. Tämä tarkoittaa sitä, että liit-

tymisen jälkeen hoitoyksikön potilastie-

dot tallennetaan sähköisesti yhteiseen kan-

salliseen arkistoon, josta myös kansalaiset

voivat käydäOmakanta-palvelun kautta

katsomassaarkistoon heistä itsestään eri

hoitoyksiköissä kirjattuja potilastietoja.

Terveydenhuoltoalan palvelunantajilla,

yrityksillä ja ammatinharjoittajilla, on vel-

vollisuus liittyä Potilastiedon arkiston

käyttäjiksi, jos niillä on sähköinen potilas-

tietojärjestelmä – niin kuin useimmilla yri-

tyksillä ja monilla ammatinharjoittajillakin

nykyisin on – ja jos ne hoitavat myös poti

lastietojensa pitkäaikaissäilytyksen säh-

köisesti. Liittymisvelvoitteen ulkopuolelle

jäävät ne yritykset ja ammatinharjoittajat,

joilla on ns. paperikortisto.

Asiakastietolain mukaan yksityisen

terveydenhuollon toimijoiden tulee siis

liittyäPotilastiedon arkistoon tämän vuo-

den syyskuun alkuun mennessä. Julkisen

terveydenhuollon määräpäivä oli vuotta

aikaisemmin eli 1.9.2014. Käyttöönotto on

mm. potilastietojen tietoturvan ja teknisten

järjestelmien yhteensovittamisten vuoksi

monivaiheinen ja monen toimijan yhteis-

työnä tapahtuva prosessi. Siksi julkisen sek-

torin yksiköidenkin liittymisiä tapahtuu

vieläkaiken aikaa. Järjestelmään on liitty-

nyt julkisesta terveydenhuollosta nyt noin

kaksi kolmasosaa.

- Meillä on jo viime vuodelta kokemusta

yksityisen terveydenhuollon liittymisestä

sähköisen lääkemääräyksen käyttäjäksi,

joka on yksi osa sähköisiä Kanta-palveluja.

Tänä vuonna yksityinen terveydenhuolto

valmistautuu liittymään Potilastiedon ar-

kistoon, joka on myös osa Kanta-palveluja,

kertoo yksityisen terveydenhuollon liit-

tymistä seuraavan ja tukevan Terveyden

ja hyvinvoinnin laitoksen Oper-yksikön

erikoissuunnittelija

Päivi Achté

Yritysten on Achtén mukaan tärkeää

hahmottaa, että liittymisen onnistuminen

edellyttää monenlaisia sekä yrityksen sisällä

henkilökunnan kesken että liittymisen lä-

hestyessä yhteistyössä eri tahojen kanssa

tehtäviä valmistautumistoimenpiteitä,

joidenläpiviemiseen yrityksen ja ammatin

harjoittajan kannattaa varata aikaa puolisen

vuotta.

- Kyseessä on monivaiheinen prosessi,

jossa jokainen valtakunnalliseen tietojärjes-

telmään liittyvä yritys ja ammatinharjoit-

taja on tietyissä vaiheissa yhteydessä Ter-

veyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan

kanssa. Tärkeä ja välttämätön yhteistyö

taho on myös yrityksen potilastietojärjes-

telmän toimittaja, sillä Potilastiedon arkis-

toon liittyminen edellyttää, että yrityksellä

on käytössään sellainen potilastietojärjes-

telmä, joka on sertifioitu liittymiseen sopi-

vaksi. Yhteentoimivuus vielä todennetaan

Kelan koordinoimassa yhteistestauksessa,

Päivi Achté kertoo.

Omavalvontasuunnitelma on

liittymisen välttämätön askel

Koska sähköisessä yhteisarkistossa tule-

vat olemaan lähestulkoon kaikkien kansa-

laisten terveystiedot, on arkiston tietojen

tietoturvaan kiinnitetty erityistä huomiota.

Siksi Potilastiedon arkistoon liittyminen

edellyttää liittyjiltä - yrityksiltäja amma-

tinharjoittajilta – mm. tietoturvaan liit-

tyvän omavalvontasuunnitelman teke-

mistä. Omavalvontasuunnitelma on asiaa

koskevan asetuksen mukaan tehtävä jo

1.4.2015 mennessä. Tämä tietoturvaan liit-

tyvä omavalvontasuunnitelma ei koske niitä

toimijoita,joilla on paperikortisto.

Kaksi liittymismallia: itsenäinen

ja yhteisliittyminen

Pääsääntö on, että terveydenhuollon pal-

velunantaja - yritys tai ammatinharjoittaja

- liittyy Potilastiedon arkistoon itsenäisenä

liittyjänä. Näin tekevät sellaiset yritykset,

joilla on työsuhteisia työntekijöitä, samoin

itsenäiset ammatinharjoittajat, jos heillä on

oma sähköinen potilastietojärjestelmä.

Yhteisliittyminen voidaan tehdä silloin,

kun yrityksessä samaa potilastietojärjestel

mää käyttää useampi toimija – esimerkiksi

yksi tai useampi yrityksen tiloissa toimiva

Yksityinen terveydenhuolto liittyy

Potilastiedon arkistoon

Teksti

: Leila Salonen, Ritva Tiittanen-Wallenius

Yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajat – yritykset ja ammatinharjoittajat – valmistautuvat parhaillaan

liittymään kansalliseen Potilastiedon arkistoon. Liittymisen jälkeen kansalainen näkee Omakanta-palvelussaan kaikki

terveydenhoitoonsa liittyvät tapahtumat olipa palvelu tapahtunut julkisella tai yksityisellä sektorilla. Myös hoitavat

tahot pystyvät potilaan luvalla hyödyntämään potilastietoja potilaan hoidossa yli sektorirajojen.