Fysi 1/2015

Fysi 1

•

2015

Ruudun

lumoissa

apahtui Tapaninpäivänä: Fysio

terapiayrittäjä,

kouluttaja

SinikkaKilpikoski

oli miehensä

kanssa kutsunut kaikki lapset

perheineen perinteiselle lounaalle ”Mumski-Vaarilaan”. Yhtäkkiä aikuiset heräsivät

ihmettelemään, miksi lastenhuoneessa

oli aivanhiirenhiljaista. – Hiivin kurkis-

tamaan ja nappasin tämän kuvan. Kaikki

lapsenlapsetolivat uppoutuneet iPadinlu-

moihin!, Sinikkakuvailee.

- Onneksi nämä samaiset lapset ovat

myös erittäin innokkaita liikkujia. He pe-

laavat käsipalloa, jalkapalloa ja salibandyä,

harrastavat uimahyppyä ja laskettelua. Yksi

heistä soittaa lisäksi pianoa! Lasten vanhem-

mat pitävät kiitettävästi huolta siitä,ettei

ruutuaikaa tule liikaa, vaan lisäksi ollaan

piilosilla, leikitään, pompitaan ja peuhataan.

Sinikka Kilpikoski pitää tärkeänä, että

lapsia kannustetaan liikkumaan ja viet-

tämään ruudun ääressä vain tietty aika

– muuten lumo voi viedä mennessään.

– Isoäiti-ikäinen potilaani kertoi herättävän

tapauksen. Hänen lapsenlapsensa oli kou-

lua varten haastatellut isoäitiä siitä, mitä tä-

mä teki lapsuudessaan. Isoäiti kertoi hiih-

täneensä viiden kilometrin koulumatkan

päivittäin suuntaansa, kulkeneensa hevos-

kyydillä ja ettei heillä ollut hänen lapsuu-

dessaan vielä puhelintakaan kännyköistä

puhumattakaan. Lapsenlapsen toteamus

oli, että minä en kyllä olisi voinut elää il-

man iPadia!

Sinikka Kilpikoski kertoo kantavansa

huolta niistä nuorista ihmisistä, jotka eivät

ymmärrä arkisen liikkumisen tärkeyttä ter-

veydelle, vaan ovat jämähtäneet kyyryyn

ruutujensa äärelle ja syömäänkin mitä sat-

tuu. – Kaikki ei välttämättä ole korjattavissa

myöhemmin. Nuoren kasvulinjat ovat vielä

pehmeät ja jos nuori liikkuu hyvin vähän,

saattavat esimerkiksi tietyt nikamien kasvu

häiriöt jäädä pysyviksi. Myös diabetes ja

metabolinen oireyhtymä voivat alkaa jo

nuorella iällä, jos riittävään liikuntaan ja

terveelliseen ravintoon ei kiinnitetä huo-

miota.

Kyselytutkimusten perusteella kolme neljästä koululaisesta istuu

päivittäin ruudun ääressä yli kahden tunnin suosituksen. Viikon-

loppuina ruutuajan määrä lähes kaksinkertaistuu. Erityisesti osal-

la pojista tietokoneen käyttö ja konsolipelien pelaaminen viikon-

loppuisin on huolestuttavan runsasta. Kiihtyvyysanturimittausten

perusteella liikkumaton aika päivän aikana vaihtelee 7‒8-vuotiai-

den viidestä tunnista 13‒14-vuotiaiden lähes yhdeksään tuntiin.

Koulupäivän aikana objektiivisesti mitattu liikkumaton aika vaih-

telee 1.-luokkalaisten 35 minuutista 8.-luokkalaisten 45 minuut-

tiin jokaista koulupäivän tuntia kohti, mikä paljastaa paikallaan

istumisen olevan hyvin hallitseva tila suomalaisissa kouluissa ja

erityisesti yläkouluissa. Liikkuva koulu -ohjelma voi olla tärkeässä

roolissa auttamassa suomalaisia kouluja muuttamaan päivittäi-

siä rutiinejaan fyysisesti aktiivisemmiksi ja vähemmän istuviksi.

Lähde:

”Lasten ja nuorten liikunta; Suomen tilannekatsaus 2014 ja

kansainvälinen vertailu”

Istuminen ja ruutuaika

USEIMPIEN LASTEN JA NUORTEN RUUDUN

ÄÄRESSÄ VIETETTY AIKA YLITTÄÄ KAKSI

TUNTIA PÄIVITTÄIN

Reumaa sairastavan lapsen

fysioterapiatarve

Nivelten liikkuvuudesta huolehditaan sai-

rauden vaiheen mukaan passiivisilla, ak-

tiivisesti avustetuilla tai potilaan omaeh-

toisesti tekemillä liikkeillä, joilla pyritään

estämään niveliä jäykistävän sidekudoksen

muodostumista. Fysioterapian tavoitteita

ovat kivun lievittäminen ja hallinta, toi-

mintakyvyn ylläpito ja parantaminen sekä

sairauden pahenemisen estäminen. Fysio-

terapiamenetelmät tulisi valita yksilölli-

sesti huomioiden aiheet ja vasta-aiheet.

Optimaalinen fysioterapia edellyttää usein

farmakologisten hoitojen yhdistämistä hoi-

to/kuntoutuskokonaisuuteen. Kuntoutus-

tiimin tavoitteena on valtuuttaa TULES-

potilas kuntouttamaan itse itseään.

Teksti : RITVA TIITTANEN-WALLENIUS | Kuva : SINIKKA KILPIKOSKI