23 / 32
02
2017 KOTITILALTA 23
JOS VOIMME EROTTAUTUA
KILPAILIJOISTAMME
ELÄINTENHOIDON
EETTISYYDESSÄ, VOIMME
JOHTAA KEHITYSTÄ.
KUN PATRIK HOLM-THISNER
nimitettiin
HKScan-konsernin laatu- ja vastuullisuus-
johtajaksi, ympyrä sulkeutui.
– Tuntui, kuin olisin palannut kotiin.
Ensimmäinen työpaikkani oli Smoolannin
Ljungbyssä toimineessa teurastamossa. Tein
siellä töitä lomilla ja viikonloppuisin ja myös
lukion jälkeen runsaan puolen vuoden ajan.
Siellä päätin ryhtyä elintarvikeagronomiksi.
Holm-Thiesner erikoistui lihaan ja liha
tieteeseen. Opintoihin kuului muun muassa
vuoden harjoittelu lihasikatilalla. Tutkintonsa
hän suoritti Yhdysvalloissa kananlihasta.
– Työskentelin elintarviketarkastajana, sitten
pääsin sijaiseksi Slagteriernes Forsknings-
instituuttiin (DMRI) Roskildessa. Siellä sain
kontakteja Kävlingessä toimivaan Swedish
Meats R&D -tutkimusyksikköön, ja minut
rekrytoitiin projektipäälliköksi.
Kun yksikkö vuonna 2001 lopetettiin,
Holm-Thisner siirtyi McDonald'sille vastaa-
maan kananlihan laadusta Euroopassa. Hän
oli kehittämässä McDonald'sin Agricultural
Assurance Programme -ohjelmaa tavaran
toimittajille.
Vuonna 2008 hän siirtyi Ruotsin
McDonald'sin Supply Chain -osaston
johtoon ja vastaamaan hankinnoista,
laadusta ja logistiikasta. Niissä tehtävissä
hän tutustui HKScaniin.
– Sikalaharjoittelusta oli hyötyä etenkin
McDonald'sissa, jossa kehitimme yrityksen
yhteistyötä ruotsalaisten viljelijöiden kanssa.
Viisihenkinen perhe asuu nykyään Holm-
Thisnerin vaimon kotitilalla, jossa tuotettiin
sikoja HKScanille vuoteen 2008 saakka.
Pellot on annettu vuokralle.
Miehen vapaa-aikaan kuuluu talvella hiihto,
keväällä ja kesällä maastopyöräily ja pitkän
matkan juoksu. Hän tekee mielellään myös
erilaisia remonttitöitä kotitilalla ja mökillä
Öölannissa.
Nimitys sulki ympyrän
ilmastovaikutuksiin kohdistuneen kritiikin vakavasti.
On kuitenkin tärkeää, että kerromme myös siitä,
mitä teemme hyvin, ja että olemme ylpeitä kehitys-
työstämme.
Esimerkkejä riittää. Uusiutuvaa sähköä hankkimalla
HKScan on kyennyt vähentämään kasvihuonekaasu
päästöjään koko konsernissa 53 ja Suomessa 57
prosenttia. Suomessa tavoite on energiakulutuksen
pienentäminen 18 prosentilla vuoden 2015 tasosta
vuoteen 2025. Sähkö on jo kokonaan päästötöntä,
bioenergialla ja vesivoimalla tuotettua.
Tehtävää on kuitenkin paljon. Holm-Thisnerin
mielestä päämäärää tärkeämpää on itse matka,
kehittyminen kestäväksi toimijaksi – hyvästä laadusta
tai taloudellisuudesta
tinkimättä.
– Ei pidä unohtaa,
että käytämme jo nyt
Suomessa ja Ruotsissa
RTRS-soijaa ja siirrymme
siihen sataprosenttisesti
vuonna 2019.
Myös tiloilla toimintaa
ohjataan ympäristön
kannalta kestävämpään
suuntaan.
– Vaikka työ vaatii jon-
kin verran investointeja, siitä on epäilemättä hyötyä
pidemmän ajan kuluessa. Kestävät investoinnit ja
kestävä tuotanto palkitsevat ajan mittaan, sanoo
Holm-Thisner.
Holm-Thisner on myös sitä mieltä, että sertifiointi
kannattaa. Kestävyys- ja ympäristöasiat eivät ole
pelkkä trendi, vaan niistä on tulossa normi, hän
ennustaa.
– Ei ole kauan siitä, kun markkinoimme laatu
kriteereitämme, ja niiden pohjalta olemme saaneet
sertifioitua hyviä toimintamalleja. Todennäköisesti
myös yritysvastuuasiat kehittyvät tähän suuntaan ja
ehkä alkutuotantoakin voidaan sertifioidaan joltakin
osin. Sertifiointi voi tarjota meille mahdollisuuden
erottautua kilpailijoista.
Kuva: Sophie Malmborg