/ KOLUMNI /
Kotkotuksia
PYÖRÄILYÄ
Olen pyöräillyt lapsesta asti, lapsena jopa enemmän kuin viimevuosina.
Ajamisen opettelu minulla oli varmaan saman tyyppinen kuin mo-
nilla muillakin. Naapurissa serkkupojalla oli apupyörät pyörässä kun
minulla ei ollut vielä pyörää. Kun sain oman, 10 markkaa maksaneen
käytetyn lastenpyörän, siinä ei ollut apupyöriä lainkaan. Olin tietysti
hieman surullinen ja peloissani, miten tästä nyt eteenpäin. Isäni sanoi
että hän pitää pyörää pystyssä takatelineeltä ja lähdet siitä ajamaan.
Polkaisin pyörän liikkeelle ja ajattelin että isä kävelee mukana ja pitää
edelleen takatelineestä kiinni. Vauhti kiihtyi ja olin iloissani. Katsoin
taakse että onhan isä mukana. Ei ollut, hän seisoi paikallaan täsmälleen
lähtöpisteessä. Pienen paniikin poikasen siivittämänä kaaduin, enhän
minä osaa ajaa pyörällä. No, traumaa tästä ei jäänyt, seuraava kerta
meni hyvin.
Koulumatkat menivät pyöräillen ja rippikoulun jälkeen ostin hienon
retkipyörän, 2000 mk. Se palvelikin hyvin vuosikymmeniä. Ensin
teininä kilometrejä tuli paljon ja ketjut ja rattaat piti vaihtaa useampaan
kertaan. Mutta pikkuhiljaa kilometrit vähenivät ja lopulta pyörä otettiin
esille muutaman kerran kesässä saunamatkalle.
Pari vuotta sitten sain ystäviltä merkkipäivälahjaksi hienon koti-
maisen pyörän. En sitä pystysarvista pastellisävyistä retropyörää, vaan
samasta tehtaasta tulleen hybridin. Teknisesti orientoitunut lankoni
esitteli: levyjarrut edessä ja takana, jousitettu etuhaarukka ja istuin
tolppa, Shimano Deore XT vaihtajat ja tietysti digitaalinen matkamit-
tari. Hintaluokka 1 000 €. Minä en tekniikasta niin ymmärtänyt tai
hinnasta välittänyt, mutta hyvä sillä on polkea.
Viimevuonna päätin, että nyt aloitan pyöräilyn uudelleen. Kesä oli
mitä oli ja sateitten välillä oli aina tärkeämpääkin tekemistä.
Tänä vuonna päätin uudelleen. Ja olinkin kevään aikana käynyt
muutaman kerran pyöräilemässä, niin että toukokuun lopussa mittaris-
sa oli jo lähes pari sataa kilometriä.
Touko-kesäkuun vaihteeseen ajoittui kesän ensimmäinen hellejakso.
Heräsin aamulla normaalia aikaisemmin ja uni ei enää tullut. Sain aivan
hullun ajatuksen. Lähden pyöräilemään ennen päivän töitä ja teen nyt
sen, mitä monesti olen suunnitellut. Pakkaan mukaan vesipullon ja suun-
taan reitille joka vie läheisen järven ympäri. Matkaa tuli lähes 40 kilomet-
riä, mutta kokemus oli hurmaava. Ensin pari kilometriä hiljaista valtatien
piennarta ja sitten hiekkatielle. Ei ainuttakaan ihmistä, linnut laulavat,
tuomien ja sireenien tuoksut valtaavat sieraimet. Järven pinta on aivan
tyyni ja oli pakko pysähtyä katsomaan sorsapoikueen menoa. Päivän työt
jaksoi tehdä aivan uudelle energialla, kun oli aamulla hieman reippaillut.
Kesä ja säät jatkuivat hyvin vaihtelevana. Sain kuitenkin mitta-
riin reilut tuhat kilometriä. Nyt on aika viedä pyörä ammattilaiselle
syyshuoltoon.
03
2016 KOTITILALTA 27
/ JUHLAVUOSI /
Tuottajalehden nimi on valittu lukijakilpailun
ehdotuksista. Alkupeäinen nimi Jokasorkka sopi
mainiosti sekä naudan- että sianlihantuottajien lehteen.
Kun myöhemmin mukaan saatiin myös broilertuottajat,
lukijat äänestivät uudeksi nimeksi Kotitilalta.
20
V
TUOTTAJA-ASIAA
20 VUOTTA
Markkinatilanne, neuvonnalliset vinkit ja
tuoteuutuudet ovat olleet tuottajaviestinnän
kärkinä koko 20-vuotisen taipaleen ajan.