Kisaopas

BRASILIA

Etelän jättiläinen

Brasilia on sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan maailman

viidenneksi suurin maa. Laajuudessa sen voittavat vain Venä-

jä, Kanada, Kiina ja Yhdysvallat, väkimäärässä Kiina, Intia,

USA ja Indonesia. Valtio kattaa lähes puolet Etelä-Amerikan

pinta-alasta.

Hallitusmuodoltaan Brasilia on liittotasavalta, jossa on 26 osavaltiota. Laajaan maahan mahtuu monta ilmasto-

aluetta Amazonin trooppisesta sademetsästä koillisen kuiviin savanneihin ja maan eteläosien lauhkeaan havumet-

sävyöhykkeeseen. Valtaosa brasilialaisista asuu kaakon suurkaupungeissa. São Paulossa on 12 miljoonaa asukasta,

Rio de Janeirossa 6,5 miljoonaa. Yli kahden miljoonan väkilukuun yltävät myös Salvador, pääkaupunki Brasília,

Fortaleza, Belo Horizonte ja Manaus.

Brasilian talous on kasvanut viime vuosina voimakkaasti: sen ostovoimaan suhteutettu bruttokansantuote on maa-

ilman seitsemänneksi suurin. Varallisuus jakautuu kuitenkin edelleen hyvin epätasaisesti. Talouden selkärangan

muodostaa kone- ja elintarviketeollisuus. Maan tunnetuin vientituote on silti yhä kahvi: Brasilia tuottaa kolmas-

osan koko maailman sadosta.

Brasilialainen kulttuuri yhdistelee luovasti eurooppalaisia ja afrikkalaisia perinteitä. Sen kuuluisimpia tuotteita ovat

samba, bossa nova, capoeira ja tietenkin brasilialainen jalkapallo.

Historiaa

Portugalilainen merenkävijä Pedro Cabral osui Etelä-Amerikan itärannikolle matkallaan Intiaan vuonna 1500. Es-

panjan ja Portugalin tekemän jakosopimuksen mukaan maanosan itäpää tuli kuulumaan Portugalille, muu osa Es-

panjalle. Portugalilaiset ottivat rannikon haltuunsa 1500-luvun mittaan työntäen intiaaniheimoja syvemmälle sisä-

maahan. Siirtomaata ryhdyttiin kutsumaan Brasiliaksi paikallisen puulajin

(brasil)

mukaan. Rikkauksia emämaalle

tuottivat aluksi sokeriruokoviljelmät, 1700-luvulta lähtien rikkaat kulta- ja timanttikaivokset, joiden työvoimaksi

tuotiin orjia Afrikasta.

Brasilia kasvoi ennen pitkää rikkaammaksi kuin pieni emämaa Portugali. Maan itsenäistyminen tapahtui lopulta

rauhanomaisesti. Napoleonin valloitettua Portugalin vuonna 1807 maan hovi ja hallitus pakenivat Brasiliaan. Kun

emämaa vapautui, kuningas palasi Portugaliin mutta jätti poikansa Pedron edustajakseen Brasiliaan. Vuonna 1822

prinssi Pedro sai käskyn palata myös emämaahan, mutta brasilialaisten vetoomuksesta hän kieltäytyi ja julistautui

Brasilian keisariksi.

Siinä missä Espanjan eteläamerikkalainen siirtomaaimperiumi hajosi joukoksi itsenäisiä tasavaltoja, Brasiliassa oma

monarkia onnistui pitämään maan yhtenä valtiona. Brasiliasta tuli tasavalta 1889, vasta kun viimeinen keisari Pedro

II syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella. Vain vuotta aikaisemmin Brasilia oli lakkauttanut orjuuden viimeisenä

maana läntisessä maailmassa.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä Brasiliaan muutti miljoonia siirtolaisia eritoten Italiasta ja muista Välimeren

maista mutta myös Saksasta ja Itä-Euroopasta. Poliittiset olot pysyivät pitkään epävakaina: vuosina 1964–85 maassa

vallitsi sotilasdiktatuuri. Brasilian talouden vahva nousukausi osui 2000-luvun alkuun. Lula da Silvan president-

tikaudella (2003–11) käynnistetyt sosiaaliohjelmat ovat lievittäneet köyhyyttä. Lulalla oli merkittävä rooli myös,

kun KOK vuonna 2009 myönsi olympiakisat Rio de Janeirolle. Olympiakisojen lähestyessä Brasilia on kuitenkin

ajautunut poliittiseen kriisiin valtion öljy-yhtiöön liittyvän korruptiovyyhdin myötä.

BRASILIAN

LIITTOTASAVALTA

República Federativa do Brasil

Pinta-ala:

8 515 767 km²

Asukasluku:

205 miljoonaa

Pääkaupunki:

Brasília

Bkt/asukas (arvio):

15 893 $

(Suomi: 40 676)

Rahayksikkö:

real

Virallinen kieli:

portugali

Valtionpää:

presidentti