DBC-klinikka Seinäjoella fysioterapeut-
tina toimiva
Juha-Jaakko ”Jaska” Ulvila
tapasiTeroPitkämäen ensimmäistä kertaa,
kun Tero toipui viime vuonna kylkivam-
mastaan. Urheilijoiden kanssa työskentely
on itsekin 20 vuotta jalkapalloa pelanneelle
fysioterapeutille intohimo, ja hän toimii
mm. veikkausliigajoukkue SJK:n fysiotera-
peuttina.Tämäpesti toimiehenpääkaupun-
gista takaisin Pohjanmaalle. Lisäksi urhei
lufysioterapiaan erikoistunut mies tekee
yhteistyötämonien pääsarjatason palloilu-
seurojenkanssa.
– Tero Pitkämäellä oli kyljessä rusto-
vamma, joka oli operoitu. Hän tuli fysio-
terapiaan heinäkuun alussa, parin viikon
kuluttua leikkauksesta ja oli jo fysioterapi-
aan tullessaan tehnyt keskivartalon liikku-
vuus- jahallintaharjoitteita.
– Ensimmäisellä fysioterapiakerralla
kartoitimme tilanteen ja totesimme, että
voimantuotossa oli leikkauksen jälkeen
alentuneen hermotuksen vuoksi epäsym-
metriaa ja puolieroja, samoin selkärangan
kiertoliikkuvuudessa. Myös kipu rajoitti
liikkeitä. Kipu ilmoitti itsestään tietyissä
liikkeissä, kun otettiin kuormaa mukaan,
mutta kiputuntemukset alkoivat hellittää
nopeasti.Käsittelimmemyös leikkausarpea
elastisemmaksi LPG-menetelmällä.
-Meillä onDBC-klinikalla selän kun-
toutukseenomat spesifit laitteet, joilla pys-
tyyhyvinkin tarkastimittaamaan, paljonko
esimerkiksi rintarangankiertoliikeonoike
alle jakuinkapaljonvasemmalle.Terolleoli
tärkeää saada informaatio siitä, että puoli
eroa oli vielä havaittavissa. Hän tuntee
kroppansaniinhyvin, ettäosasi sittenottaa
kuntoutumisessa ja harjoitteissa puolieron
huomioon. Ahkera ja tunnollinen harjoit-
telija sai puolierot tasoittumaan jo viikon
omatoimisella harjoittelulla, Juha-Jaakko
Ulvila toteaa.
- Toinen käyntikerta oli puhdasta tree-
nausta ja leikkausarven edelleen käsittelyä
jakolmannellakerrallakontrolloimme, että
liikkuvuudet javoimantuottoolivatmolem-
minpuolin symmetriset ja ettei treenatessa
kovillakaan kuormilla tullut enää kiputun-
temuksia. Kun tilanteen todettiin olevan
tasapainossa, oli turvallista alkaa tehdätaas
heittoharjoituksia.Teronharjoitteluonkäsi
tyksenimukaankaikenkaikkiaanmonipuo-
lista. Esimerkiksi oheisharjoitteet tehdään
molemminpuolin.Omankropan tuntemus
näkyymm. siinä, ettei hänelläoleollut juu-
rikaan loukkaantumisiavuosienvarrella.
- Pesäpalloilijoilla on samoin: on
tärkeäätehdä oheisharjoittelu, toiminnal-
liset voimaharjoitteet, kiertoliikkeet, askel-
kyykyt jne.molemminpuolin, JaskaUlvila
toteaa.
Urheilijoille pitää hänen mukaansa
yleensä asettaa rajoja, saada ymmärtä-
mään, että kun vamma tulee, pitää ensin
jonkinaikaavälttää tietyntyyppisiäharjoit-
teita. - Monilla on sellainen tapa, että he
käyvät kokeilemassa, joko kestää. Fysiote-
rapeutin tehtävänä on luoda polkua kerto-
malla, mitä voi ja kannattaa tehdä missä-
kin vaiheessa,jotta kuntoutuminen etenee
ilman takapakkeja.
- Painotan itse aina urheilijoille, että
kipua saa japitää tuntua, silläkudostapitää
ärsyttää kipurajoille, jotta se kehittyy. Kipu
ei kuitenkaan saa olla vihlovaa eikä se saa
seuraavana päivänä olla kovempaa kuin se
oli treenipäivänä. Koska kiputuntemukset
ovat kuitenkin vammakohtaisia, mitään
yleistä sääntöä ei voi antaa.
Vammoista toivuttaessakin yhteistyö
urheilijan, valmentajan ja fysioterapeutin
välillä on tärkeää. Onko kentällemenemi-
nen riski?Kannattaako seottaa? -Urheilija
on loppupeleissä se, joka tekee päätökset.
Tärkeää on, että realiteetit tunnistetaan ja
että valinnat ovat tietoisia.
Kokeneemmat urheilijat ovat usein
tietoisempia kehostaan kuin nuoret urhei-
lijat, joillahoidetaanpaljon rasitusvammo-
ja. – Urheilija oppiimatkan varrella tosi
paljonomasta kehostaan. Nuoret urheilijat
eivät välttämättä paneudu esimerkiksi ha-
Kylkileikkauksen
jälkeiset puolierot
analysoitiin jakorjattiin
Hyväksi välineeksi lihashuollossa on
osoittautunut myös Bemer-terapia. – Sitä
käyttävät säännöllisesti mm. monet paini-
maajoukkueen urheilijat. Ahkerin käyttäjä
taitaa olla Tero, jolla on Bemer-laite aina
reissussakin mukana. Hoidosta on selvää
etuaaineenvaihdunnassa japalautumisessa.
-Kaikenkaikkiaan lihashuoltoonkoko-
naisuus, jokamuodostuu useista hoitotek-
niikoista, -menetelmistä ja laitehoidoista.
”Heittämällä tuleeheittäjiä”
Pentti Niemi luonnehtii Tero Pitkämäkeä
”erilaaseksi urheilijaksi”. – Se johtuuTeron
taustasta. Tero on harrastanut hiihtoa kil-
pailumielessä 15-16 -vuotiaaksi. Tämä ae-
robinen liikkuminenonhänelläohjelmassa
Yliveto on keihäänheittäjän erikoisliike, jossa treenataan lavan aluslihasta ja leveää
selkälihasta. Kehonmolemmat puolet ovat balanssissa ja ne harjoitetaan yhtä vahvoiksi.
Hermotus, koordinaatio sekä heittovoima kehittyvät heittokädessä hitaasti paremmiksi
heittoharjoittelunmyötä.
10
Fysi 2
•
2014
