Fysioterapeutin
tutkimusmatka toi
potilaankeskiöön
Mika Pihlmanin faskiahistoria
Teksti
: Ritva Tiittanen-Wallenius
|
Kuvat
: MIKA PIHLMAN
FysioterapeuttiMikaPihlmankuvaa itseään fysioterapianPeterPaniksi
–pojaksi, joka lentelee omassaMikä-Mikä-Maassaan jakysyy5-vuotiaan
uteliaisuudellaainauusiamiksi-kysymyksiä - ei kuitenkaan yksin, vaan
verkottuneenamuiden samanhenkistenkanssa. Innokas kouluttautuja ja
itsekinkouluttajaon löytänyt viime vuosienaikana faskioista eli kehomme
lihaskalvoista vastauksenmoneenmiksi-kysymykseen.
M
ika Pihlmania ovat
matkanvarrella askar
ruttaneet ne vastaan-
otolle tulleet potilaat,
jotka eivät ole ”istu-
neet kategorioihin”
ja joiden hoidossa hän ei ole kokenut
päässeensäriittävänhyviin tuloksiin.–Fas
kiamaailman löytyminen on koonnutyh-
teen jaantaayhdessäkaikenmuun aiemmin
ja myöhemmin opitun kanssa tiettyjä
käytännön työssä toimivia selitysmalleja,
hän sanoo.
Historiaan hurahtanut mies kertoo
oman faskiahistoriansa olevan vielä lyhyt,
mutta sitäkin intensiivisempi. –Tutustuin
kinesioteippauskoulutuksen yhteydessä
Thomas Myersin
Anatomy Trainsiin. Se
oli ensimmäisiäkirjoja, joissapuhuttiin sel-
västi lihaskalvoista ja lihastoimintaketjuista.
Olin törmännyt niihin jo silloin tällöinkir-
jallisuudessa ja toiminnallisen harjoittelun
maailmassa. Nyt kun olen tutkinut asiaa
pitemmälle, olen todennut, että ranskalaiset
ja belgialaiset fysioterapeutit ja osteopaatit
ovatkuvanneetvastaavanlaisia lihastoimin
taketjuja jo 1950- ja 1960-luvuilla ja että
kuvauksia niistä itse asiassa löytyy jo yli
2000 vuotta vanhoista kiinalaisen lääketie-
teenkirjoista.Myers ei siis keksinyt mitään
uutta,mutta konseptoi asian kieltämättä
hyvin.
Vuonna2012MikaPihlman löysi itsen
sä kahteen otteeseen kurssilta Italiasta.
– Internetiä selaillessani olin törmännyt
kirjoitukseen, jossamainittiin faskiamani
pulaatio ja fysioterapeutti
Luigi Steccon
englanninkieliset kurssit, joita faskioita
jo 30 vuoden ajan tutkinut mies oli alka-
nut pitää. Ehdin mukaan järjestyksessä
kolmannellekurssille, jolla tutustuin loista-
viinkollegoihin.Mietin siinäkohdassa, että
onkohan tämänyt jotakin sellaista, mikä
sotkee tuon anatomy trains -ajatuksen. Ja
sotkihan se,muttapositiivisella tavalla!
Faskiamanipulaation käyttökelpoisuu-
desta kertoo se, ettämenetelmästä on tul-
lut Mika Pihlmanin päivittäisessä fysiote-
rapeutintyössään eniten käyttämä työkalu.
–Kaikkimuukinopittuon tietysti pohjana
ja sopivissa kohdin käytössä olipa kyse sit-
tenMaitlandinperustekniikoista, harjoitte-
luterapiasta, sähköhoidoista, akupunktiosta
tai kinesioteippauksesta, hänkorostaa.
Lihaskalvohyppysissä
Varsinaisen ahaa-elämyksenMika Pihlman
kertoo kokeneensa osallistuessaan yhdys
valtalaisen PhD,
Gil Hedleyn
St. Andrew
yliopistossa Skotlannissa vetämälleihmis-
dissektiokurssille, jolle hän meni fysio
terapeuttikollega
IivoWegeliuksen
innos-
tamana. -Kurssilla leikkasin lihaskalvon itse
irti, näinmiten sekulkee ja sain senkäteeni
tarkasteltavaksi.
- Oli uskomaton elämys omin silmin
todeta, että anatomiamme onkin itse
asiassa aivan erilainen kuin se, miten
oppikirjamme sen näyttävät. Kirjat ovat
leikkaamisen avuksi tehtyjä, tiettyä perin
nettä noudattavia totuuksia. Tosiasiassa
olemmeennen kaikkea yksilöitä – kahta
anatomialtaan samanlaista ihmistä ei ole.
Ei ole kahtasamanlaista reisiluuta–niiden
kulmatvaihtelevat, lihasten kiinnityskoh-
dat vaihtelevat useita senttimetrejä–olem-
me jokainen aivan omamme laisia.Meissä
on todella suuria yksilöllisiä eroja.
Huomio on vaikuttanut arjen työhön
niin, että jokainen vastaanotolle tuleva po-
tilasyksilö asettuu nyt itseoikeutetusti kes-
kiöön. -Maitlandissa oli jo niitä ajatuksia,
että potilas on keskellä.Minä – alun perin
hyvin ortopedislähtöinenmies – olen fas-
kiamanipulaation kautta tullut takaisin sii-
hen, että potilaasta lähdetään ja että yritän
auttaapotilasta juurisiinä tilanteessa, jossa
hän sillähetkelläon,MikaPihlman sanoo.
- Tämä tarkoittaa sitä, että potilas pi-
tää haastatella erittäin tarkkaan – tenttaan
häntä tarvittaessa jopaärsytykseenasti, jot-
ta saan selville,mitä hänelle on tapahtunut
hiljattain jahistoriassa.Haastattelun jälkeen
pyrin tiettyä protokollaa noudattaen löytä-
mään häiriintyneet segmentit ja liikesuun-
nat. Tutkiminen tapahtuu palpoimalla eli
käsin tutkimalla. Lihaskalvossa oleva häi-
riöon löydettävissä sormilla.
”
Ihmisenkehon lihas
kalvojen eli faskioiden
merkitysmonissa tuki-
ja liikuntaelintenkipu
tiloissa onnoussut viime
vuosien aikana erityisen
kiinnostuksenkohteeksi. Syvässä
lihaskalvossa sijaitsevakipupiste
onnyt kuvattu ensimmäistäkertaa.
16
Fysi 2
•
2014
