Eläköön arjenhyörinä!
Ensimmäiset
objektiiviset
suomalais-
mittaukset:
Kevytkinliikuskelu
edi
Vihdoinkin:Uusimmat suomalaistutkimukset osoittavat, ettämyös kevyellä fyysiselläaktiivisuudellaon
terveysvaikutuksia. Arkinen touhu, liikuskelu, kotityöt, lastenkanssa leikkiminen, koiranpissitys –kaikkimikä
nostaameidät tuolista– edistää terveyttämme. Tähänastiset liikuntasuositukset ovat kertoneetmeille,minkä verran
kestävyysliikuntaameidän tulisi harjoittaa viikossa terveytemme eteen. Todennäköisesti jo jouluunmennessäniitä
täydentämään tulevat kansalliset istumisen enimmäissuositukset. Työryhmä ”istuu” jo tiettävästi asianpäällä.
U
KK Instituutin johtaja,lää
ketieteen tohtoriTommi
Vasankari
sanoo,että vii-
meisten neljän viiden
vuoden aikana on todis-
tettu kahta isoa murros-
ta, joihin kumpaankin liittyy suuria liikun
nan, terveyden ja aktiivisuuden välisiä
tiedon tarkistuksia. –Ensimmäinen tiedol-
linenmurros on se, että liikunnan tuotta-
mien terveyshyötyjen rinnalle on noussut
se fakta,että istuminen/paikallaanoloon it-
senäinen terveyshaitta.
Toinen murros liittyy
näidenasioidenmittaa-
miseen – siirtymiseen
kyselytutkimusten tark-
kuudesta objektiiviseen
mittaukseen.
Vasankari tuulet-
taa, että tuore suoma-
laistutkimus on juuri
objektiivisen mittaus
tapansa vuoksi tuonut
liikunnan terveysvai-
kutuksien tutkimuksen aivan uudelle vuo-
situhannelle. Viesti liikunnan annoksesta,
liikunnan riittävyydestä ja istumisenmää-
rästä muuttuu Vasankarin mukaan dra-
maattisesti tarkemmaksi, kun sitämitataan
objektiivisesti.
- Tässä on kyse vähän samanlaisesta
muutoksesta kuin jos kysyisin ihmiseltä,
mitä hän syö, ja sillä perusteella päätteli-
sin hänen kolesteroliarvonsa. Nyt emme
enää pyri kyselyllä aistimaan, onko henki-
lö riittävän liikunnallinen tai istuuko hän
liikaa, vaan nyt laitetaan pieni kiihtyvyys-
mittari kiinni vyötärölle jamittarin rekis-
teröimä tieto kertoo enemmän kuin tuhat
sanaa - todellisen liikunnan ja paikallaan
olonmäärän.Oleellista
on, että mittari rekis-
teröi kaiken liikkeen,
myös kaikki epäsään-
nölliset, lyhytkestoiset,
pyrähdyksenomaiset
liikkeet. Voimme jopa
kertoa, kuinka mon-
ta kertaa suomalainen
nousee vuorokauden
aikana tuolilta ylös.
Melkeinpä jymyuu-
tinen on se tutkimuk-
sen toinen tulos, että fyysisesti aktiivinen,
päivänmittaan erilaisissa puuhissa häärivä
ihminen näyttäytyy mittarissa liikunnal-
lisempana kuin se, joka käy kyllä”pakol-
lisella” lenkillä, mutta istuumuuten koko
päivännousematta tuolistamuunkuin lou-
naan tai kahvitauonmerkeissä. Ns. vapaa-
ajan liikuntaa harrastamaton, muttamuu-
ten fyysisesti aktiivinen arjen puuhailija
voi siispaljastuaaktiivisemmaksi liikkujak-
si kuin ”liikuntasuorituksen” silloin tällöin
tekevä,muttamuuten tuoliin kiinni kasva-
nut kanssaihminen.
- Jatkotutkimuksissa on erityisen kiin-
nostavaa tarkastella nimenomaan kevyen,
pienissä pätkissä toistuvan ja epäsäännölli-
sen aktiivisuuden terveysmerkitystä, sum-
maa erikoistutkija, TtT
PauliinaHusu
.
Viesti meille kaikille onmitä kannus-
tavin: Kehomme kiittää jokaisesta tuolista
ylös noususta, jokaisesta askeleesta, kurko-
tuksesta jakumartumisesta.Taidanpaviedä
roskapussin, niin tulee askelia!
Lääkärilehti julkaisi 8.8.2014Liikunta
lääketieteen teemanumeron, joka sisältää
mm. seuraavat vertaisarvioidut katsaukset:
• Suomalaistenaikuistenkiihtyvyys-
mittarillamitattu fyysinenaktiivisuus
ja liikkumattomuus
• Runsas istuminen lisääkuolemanriskiä
• Suomalaislasten fyysinenaktiivisuus
– tavoitteenavähemmän istumista ja
enemmän liikuntaa
”Meidän terveydenhuollon
ammattilaisten tulisi
neuvoa ihmisiä
vähentämään päivittäistä
istumista sen lisäksi,
että kehotamme heitä
liikkumaan
liikuntasuositusten
mukaisesti. Nykytiedon
valossa kyse on kahdesta
erillisestä riskitekijästä.”
20
Fysi 2
•
2014
