vaittuihinpieniinpuolieroihin,mutta kokeneemmat urheili-
jat ovathyvinkin tarkkoja, tarttuvat jopieneenkinhavaittuun
asiaan ja tekevätharjoitteethyvin tunnollisesti.Tosin tämäon
myös persoonallisuuskysymys.
Nuorten kohdalla on kyse kulttuurin opettamisesta. On
sisäistettävä, ettei ammattiurheilijan työ lopu siihen, mihin
treenit loppuvat.
- Nuorilla motoriikka, koordinaatio ja kehon hallin-
ta ovat yleensä huonommalla tolalla kuin kokeneemmilla
urheilijoilla,silläurheilijaoppiikokoajan lisääomastakehos-
taan.Nuoria tuleekinpaljonhoitoon rasitusperäistenvammo-
jen vuoksi. Taustalla onmyös aikaisempia sukupolvia vähäi-
sempi yleisliikkuvuus. Seei useinkaanole lajinedellyttämällä
tasolla. Koskaan ei kuitenkaan olemyöhäistä. Eri tahot pyr-
kivät lisäämäännuorten liikkumista.
Myös levon ja ravinnonmerkitys on suuri silloin, kunon
vammautunut. -Ei riitäettäkeskityt sataprosenttisestiharjoit
telemiseen ja kuntouttamiseen vaan yhtä tärkeää palautumi-
sen jakehittymisenkannaltaon se,miten syöt ja lepäät.
Juha-JaakkoUlvilapainottaa, ettäurheilijoidenkuntoutta
misessa ei riitä, että vamma on parantunut hyvin. Vamma-
kohdan pitää kestäämyös urheilulajin edellyttämä fyysinen
rasitus jakuormitus. - Juuri se fyysisenkunnonylläpitäminen
jakehittäminen loukkaantuneenaollessa tekeeurheilufysiote-
rapiastamielenkiintoisen ja haastavan ja kommunikoinnista
fysioterapeutin, urheilijan javalmentajankeskenniin tärkeää.
Jos palaat huonossa fyysisessä kunnossa takaisin treenivah-
vuuteen, on se taas riski uudelleen loukkaantumiselle.
tänäkinpäivänä.Hyvä fyysinenkestävyys takaakattavanhius-
suonistonkokokehoon.Näinollenvammariskionhuomatta-
vasti vähäisempi kuin huonomman fyysisen kunnon omaa-
vallaheittäjällä.
Pentti Niemi muistelee Teron runsaan vuoden takaista
toipumista kylkileikkauksesta. –Terolle kerrottiin, ettei kah-
teenviikkoon saa tehdähikiliikuntaa.Niinpähän teki viikon
kuluttua leikkauksestapuolestaminuutistaminuuttiinkestä-
viäharjoitteita.
Kaiken takanaonPenttiNiemenmukaan se, ettäTeroon
heittänyt niin paljon. –Hän heittää läpi talven jokoKuorta
neenhallissa taiharjoittelumatkoilla siinä,missämoniheittäjä
tekee talven vain peruskuntoa ja alkaa heittää kevättalvella.
Heittämällä tuleeheittäjiä jamyöspaikat kestävät paremmin.
Siinä onmielestäni pitkälti syy siihenkin, että Tero pystyy
heittämään koko kilpailukauden korkealla tasolla, Pentti
Niemi sanoo.
Tero Pitkämäen kylkivamman kuntoutuksessa mukana
olluturheilufysioterapeutti Juha-Jaakko Ulvila kertoo
jännittäneensämuiden suomalaisten tavoin viime kesänä
sitä, kestääkökylkiKalevankisoissa, jotka tulivatnopeassa
tahdissa leikkauksen jälkeen.–Olimme juuri tulossaSJK:n
kanssa pelireissulta etelästä ja menin Pirkkalan ABC:llä
tarkistamaan tekstitelkkarista,mitenTerononkäynyt.Hän
oli selvinnytkarsinnoista. Silloin tiesin, ettäkylki kestää.
mediteam.fi
mediteam.fi
mediteam.fi
mediteam.fi
