16 / 32
16 HKSCAN AGRI
/ MAKUPALOJA /
TEKSTI JA KUVAT:
SARI JÄRVINEN
LIHA JA LIHANSYÖNTI
SUURENNUSLASIN ALLA
VIIMEISTEN VUOSIKYMMENTEN KULUESSA
suoma-
laisten lihankulutus on kasvanut tasaiseen tahtiin. Lihan
määrä suomalaisten lautasilla on lähes kolminkertaistunut
60 vuodessa. Parhaiten suomalaisille maistuu edelleen sian-
liha, jota Luken arvion mukaan syötiin 35 kiloa henkeä kohti
vuonna 2015.
– EU:n mittakaavassa suomalaiset ovat kuitenkin lihansyö-
jinä listan häntäpäässä noin 79 kilolla per asukas EU:n keski-
arvon ollessa yli 87 kiloa asukasta kohti, kertoo HKScan Fin-
landin markkinointijohtaja
Mikko Järvinen
.
Vaikka kriittiset puheenvuorot lihansyönnistä ovat saaneet
paljon palstatilaa, suurin osa suomalaisista syö edelleen lihaa.
TNS Gallupin tuoreessa kyselytutkimuksessa* 94 prosenttia
vastaajista kertoi ostavansa lihatuotteita ainakin toisinaan.
– Liha valitaan tuoreuden, turvallisuuden ja kotimaisuu-
den lisäksi myös lihan ja lihavalmisteiden käyttötarkoituksen
ja maun perusteella, kertoo Järvinen.
Vastauksissa oli merkittäviä eroja sukupuolten ja ikäryh-
mien välillä. Esimerkiksi yli 45-vuotiaista naisista yli 80 pro-
senttia piti lihan tuoreutta erittäin tärkeänä, kun saman ikäi-
sistä miehistä tuoreutta arvosti noin 60 prosenttia vastaajista.
Naiset painottivat miehiä enemmän myös lihan kotimaista
alkuperää ja lisäaineettomuutta. Myös tuotanto-olosuhteet
kiinnostavat kuluttajia.
Suomessa syödään pääosin Suomessa syntynyttä ja kasva-
tettua lihaa. Noin 80 prosenttia Suomessa kulutetusta lihasta
on kotimaista ja kaupassa myytävä raakaliha on suurim-
maksi osaksi kotimaista. Taloustutkimuksen ruuan arvostusta
mitanneen tutkimuksen** mukaan suomalaiset ovat hyvin
tietoisia ja halukkaita ostamaan suomalaisia elintarvikkeita
ja moni jopa maksamaan enemmän kotimaisesta tuotteesta.
Suomeen tuotiin lihaa vuonna 2015 reilut 82 miljoonaa
kiloa. Tuontiliha päätyy pääasiassa ravintoloihin, suurkeitti-
öihin ja kaupassa kypsennettäviin tuotteisiin, joissa alkupe-
rämaa ei ole suoraan näkyvissä.
HKScanin eläinhankinnasta ja tuottajapalveluista vastaavan
johtajan
Pia Nybäckin
mielestä julkisessa keskustelussa tulisi
huomioida myös lihan alkuperä ja tuotannon vastuullisuus.
- Lihantuottajamaana Suomi on vastuullisuuden edelläkä-
vijöitä. Suomalaisen lihan ympäristövaikutukset ovat selvästi
ulkomaista lihaa pienemmät. Suomessa noin 80 prosenttia nau-
danlihasta tulee maitotiloilta, mikä pienentää lihaketjun koko-
naispäästöjä ja ilmastovaikutuksia. Lisäksi Suomessa eläinten
terveydestä ja hyvinvoinnista pidetään erittäin hyvää huolta ja
esim. antibiootteja käytetään erittäin vähän, ainoastaan eläin-
lääkärin diagnosoiman sairauden hoitoon, Nybäck tiivistää.
MAKU HINTAAKIN TÄRKEÄMPI
TNS Gallupin tutkimuksen mukaan hinta ei ole valintaperus-
teiden kärjessä, vain joka neljännen vastaajan mielestä hinta on
erittäin tärkeä. Sen edelle kirivät muunmuassa lihan ja lihatuot-
teiden maku, käyttötarkoitus, hyvä ulkonäkö ja terveellisyys.
Myös lihan terveellisyys herättää paljon tunteita ja mielipi-
teitä. HKScanin ravitsemusasiantuntija
Soile Käkösen
mukaan
liha on parhaimmillaan osana monipuolista ruokavaliota.
– Lihasta saatava proteiini on siinä mielessä ”täydellistä”, että
se sisältää kaikki ne välttämättömät aminohapot, joita keho ei
itse osaa valmistaa. Lihassa on myös kaikkia B-ryhmän vita-
miineja, sekä mm. rautaa, sinkkiä ja seleeniä, Käkönen kertoo.
Hintaa pitivät tärkeimpänä alle 30-vuotiaat naiset ja miehet:
heistä lähes 40 prosenttia koki hinnan erittäin tärkeäksi valin-
taperusteeksi. Miesten valintakriteereistä esiin nousi myös
maku, jonka merkitys korostui 45–64-vuotiaiden miesten kes-
kuudessa.
* Tutkimus toteutettiin TNS Gallupin internet-paneeli
Gallup Kanavassa. Vastaajia oli yhteensä 1027.
Kyselyn teetti viestintätoimisto Tekir lihayhtiöiden
Atria ja HKScan toimeksiannosta.
** Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisten
suhtautumisesta suomalaiseen ruokaan ja
ruokakulttuuriin. Vastaajia oli yhteensä 2015.
Tutkimuksen tilaaja maa- ja metsätalousministeriö.
Aki Laiho tapasi
tuottajia OKRA
maatalousnäyttelyssä.
HK Lihakoulun herkut;
ylikypsä Rypsiporsaan
kylki, gremolatapesto ja
maalaisperuna, maistuivat
HKScanin osastolla.
Lihansyönti on median otsikoissa ja keskusteluissa useasti.
Keskustelun ytimessä ovat niin lihansyönnin ympäristövaikutukset kuin
terveellisyys. Liha maistuu suomalaisille edelleen hyvin, yli 90 prosenttia
ostaa lihaa ainakin toisinaan ja lihaa syödään vuosittain noin 79 kiloa
henkeä kohti. Lihatiskillä ratkaisevat kotimaisuus ja turvallisuus.